Ikäjohtaminen organisaatioiden dokumentoinnissa ja käytännön esimiestyössä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ikäjohtamisen periaatteita ja toteutumista sairaalaorganisaatioissa. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, miten ikäjohtamisen näkökulmia oli dokumentoitu ja kuinka ikäjohtaminen toteutui käytännön esimiestyössä. Tutkimuksen tavoitteena on kiinnittää huomiota ikäjohtamisen näkyvyyteen asiakirjoissa sekä arjen työssä. Tavoitteena on lisätä tietoa kuinka eri-ikäisiä, eri elämäntilanteissa ja uran eri vaiheessa olevia voidaan huomioida työelämässä.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri. Aineistonkeruu toteutettiin keräämällä molemmista tutkittavista organisaatioista ikäjohtamista käsitteleviä asiakirjoja sekä haastattelemalla osastonhoitajia. Tutkimusaineisto käsiteltiin teorialähtöisellä sisällön analyysilla.

Tutkimustulosten mukaan organisaatioiden dokumenteissa ikäjohtamisen visioista ja periaatteista oli useimmin huomioitu ikärakenteet, työhyvinvointi ja jaksaminen sekä osaamiseen liittyvät näkökulmat. Näiden lisäksi töiden organisointiin liittyvät periaatteet toistuivat useissa dokumenteissa. Asioiden esiintyminen oli kuitenkin melko suppeaa ja hajanaista. Haastattelutulosten perusteella esimiehet kokivat saavansa tukea ja opastusta ikäjohtamiseen hyvin niukasti tai ei lainkaan. Tietoisuus ikäjohtamisesta ja siihen liittyvistä toimintatavoista oli pitkälti kiinni esimiehen omasta kouluttautumisesta ja sitä kautta saatujen tietojen soveltamista käytännön työhön. Esimiehillä oli kuitenkin arjen työssä käytössä runsaasti ikäjohtamisen keinoja, joilla voitiin tukea eri-ikäisiä, eri elämäntilanteissa ja uran eri vaiheissa olevia työntekijöitä. Ikäjohtamisen toteutus näkyi arjessa usein työelämän joustoina. Näistä merkittävin liittyi työaikoihin ja työvuorosuunnitteluun. Haastateltavat pitivät esimiehen roolia ikäjohtamisen toteuttamisessa ja edistämisessä erittäin merkittävänä. Esimiehen asenne ja hyvä johtaminen ovat kaiken lähtökohta.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä ikäjohtamista. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että esimiesten tukemiseen, valmentamiseen ja opastukseen tulisi panostaa enemmän. Lisäksi ikäjohtamisen periaatteiden dokumentointia olisi hyvä yhtenäistää ja selkeyttää.

The purpose of this study was to elucidate the principles and practice of age management in hospital organizations. The study focused on finding out how the different aspects of age management had been documented and how age management was carried out in practice by the superiors. The aim of the study is to increase the amount of information on how workers of different age and workers at different phase of life or career can be accounted for in a working life.

The target groups of the study were Central Finland Health Care District and Etelä-Savo Hospital District . Data and material for the study were obtained from the available documents related to age management provided by the study organizations and through interviewing the heads of the nursing personnel. Theory-based content analysis was used to analyze the research material and data.

Findings from the documents of the organizations related to visions and principles of age management showed that the aspects mostly considered were age structure, wellbeing and coping at work and professional skills. In addition, principles related to work organizing were mentioned in several documents. However, the issues were brought out rather briefly and disconnectedly. Based on the results from interviews supervisory managers felt that they received very little, if any, support or guidance related to age management policies. Consciousness of age management and actions related to it depended considerably on personal education of the supervisory manager and thereby acquired knowledge on how to implement the actions in practice. Nevertheless, supervisory managers had plenty of means of age management to support workers of different age and workers at a different phase of life or career in daily work. Age management practices often realized as flexibility in a working life. The most considerable of which related to working hours and shift planning. The role of the supervisory manager in realization and improvement of age management practices was regarded highly remarkable by the interviewees. The attitude of the supervisory manager and good leadership are basis for everything.

The results of the study can be utilized to develop age management. The results suggest that it should be invested more in supporting, coaching and guiding supervisory managers. Furthermore, documentation of the principles of age management should be unified and clarified.