Ravitsemukseen liittyvän kirjaamisen analysointi hoitosuunnitelmista

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida ravitsemukseen liittyvää kirjaamista hoitosuunnitelmista Turun kaupungin Hyvinvointitoimialan pitkäaikaissairaanhoidosta, palveluasumisesta sekä vanhainkodeista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa, miten ravitsemukseen liittyvät systemaattisen kirjaamisen mukaiset luokitukset, tarpeet, tavoitteet sekä toiminnot näkyvät Pegasos-käyttöjärjestelmän hoitosuunnitelmissa vuonna 2012. Opinnäytetyö oli työnantajalähtöinen ja tilaajana oli Turun kaupungin hyvinvointitoimialan vanhusten asumispalveluiden johtaja. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää tarkasteltaessa miten kirjaami-nen on parantunut vuodesta 2012.

Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineisto oli sekundaariaineisto hoitosuunnitelmista ja se analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Turun kaupungin Pegasos-pääkäyttäjät poimivat analysoitavat hoitosuunnitelmat sa-tunnaisesti 1146:sta kaupungin asiakkaasta. Otos oli 12,5 % eli analysoitavia hoitosuunnitelmia oli yhteensä 123, joista vanhainkotien hoitosuunnitelmia oli 70, pitkäaikaishoidon 38 ja palveluasumisen 15. Vastauksia haettiin tutkimusongelmiin, jotka olivat: 1. Miten asukkaiden ravitsemukseen liittyvät tarpeet on asetettu hoitosuunni-telmiin? 2. Minkälaisia ravitsemuksellisia tavoitteita hoitosuunnitelmiin on kirjattu? ja 3. Minkälaisia ravitsemuksellisia hoitotoimenpiteitä hoitosuunnitelmiin on kirjattu?

Tässä tutkimuksessa kaikille otoksen asukkaille oli tehty hoitosuunnitelma. Kuudelta tutkimusryhmän asukkaalta puuttui MNA-pisteet tai pisteet olivat vajanaisia, joten näitä ei pystytty käyttämään aineiston analysoinnissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kirjaaminen oli vuonna 2012 puutteellista ja osalta asukkaista puuttui hoitosuunnitel-missa tarvittavia tietoja osin tai jopa kokonaan. Tavoitteita hoitosuunnitelmiin oli kirjattu kattavasti, mutta niitä ei ollut aseteltu potilaslähtöisesti. Kaupungin asiantuntija-sairaanhoitajien laatimaa kirjaamisohjetta ravitsemussuunnitelman tekemiseksi ei sel-keästi ollut käytetty kirjaamisen apuna.

Jatkotutkimushaasteena voisi olla ravitsemuksen kirjaamisen analysointi hoitosuunnitelmista seuraavina vuosina. Näin voitaisiin näyttää toteen, miten koulutukset ja tie-dottaminen ovat vaikuttaneet kirjaamisen sisältöön ja laatuun.

The purpose of the research was to investigate the documentation of nutrition in Turku City Welfare division´s from long term care, sheltered accommodation and nursing homes. The aim of the thesis was to produce information about how the systematic documentation of nursing and health care classifications, needs, goals and procedures were documented in the Pegasos operating system in 2012. The thesis was employer-driven and client was Turku City Welfare division´s head of elders housing services. The research was qualitative and the method idea was deductive content analysis. The nutritional care plans to be analysed were randomly selected from the 1146 clients of the city´s welfare division by the primary users of Turku City´s Pegasos operation system. The sample taken was 12,5 % so there were 123 nutritional care plans to analyse, of which 40 were from nursing homes, 38 from long term care and 15 from sheltered accommodation. The purpose was to find answers to the following research problems: 1. How have the nutritional needs of the residents been taken into consideration? 2. What kind of nutritional goals were documented on the care plans? 3. What kind of nutritional care procedures were documented on the care plans? In this research all the residents in the sample taken had nutritional care plans in place. Six of the residents had either missing or partial MNA-points. Therefore their care plans were not taken into consideration in the results of the research. From the research it became evident that the documentation of nutritional care plans in 2012 had been incomplete and that some of the residents in the research group had incomplete or missing information in their care plans.Nutritional goals were recorded comprehensively in the care plans. However the goals were not patient centered. It was apparent that the nutritional healthcare plan documentation guidance, written by the city´s specialist nurses, had not been used. Further research could be done to analyse how nutritional needs, goals and procedures have been documented in subsequent years. This demonstrating how training and briefing have affected the content and the quality of the nutritional care plans since 2012.