Kotihoidon asiakkaiden ravitsemuksen arviointi
Riikonen, Marjut (2016)
Riikonen, Marjut
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116648
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Mini Nutritional Assessment (MNA)- mittarin tuloksien perusteella kotihoidon asiakkaiden ravitsemuksen tilaa ja haastattelun perusteella selvittää, millaisia ongelmia heillä on ravitsemuksen toteuttamisessa.
Opinnäytetyöni on työelämää kehittävä ja yhtenä tavoitteena on saada kotihoidon hoitajien säännölliseen käyttöön MNA-mittari. MNA on validoitu mittari ja se on kehitetty ikääntyneiden (yli 65-vuotiaiden) henkilöiden virhe- tai aliravitsemusriskin määrittämiseksi. Ikääntyneiden ravitsemuksen seurannassa on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat ikääntyneiden ravitsemuksen heikkenemisen ja osaavat puuttua siihen.
Tutkimukseen osallistui 19 kotihoidon asiakasta. MNA-mittarin tuloksien perusteella kotihoidon asiakkaista 58 %:lla oli normaali ravitsemustila ja 42 %:lla oli riski virheravitsemukselle kasvanut, MNA-testiä jatkettiin silloin arviointiosaan. Arviointiosaan osallistuneista kahdeksalla kotihoidon asiakkaasta oli riski virheravitsemukseen ja yhdellä oli aliravitsemus. Haastattelun perusteella kahdeksalla kotihoidon asiakkaalla on kotiin toimitettava ateriapalvelu ja lopuilla päivittäisen ateriasaannin hoitivat omaiset tai valmisaterioita tuotiin kaupasta. Päivittäisten aterioiden valmistukseen ja aterioiden esille laittoon apua tarvitsi yli puolet tutkittavista. Aterioiden esille laittamiseen apua tarvitsi tutkimukseen osallistuvista kotihoidon asiakkaista kymmenen ja yhdeksän pystyi siihen itsenäisesti.
Tutkimuksen tulosten perusteella lähes puolella tutkittavista kotihoidon asiakkaista oli hyvä ravitsemustila ja vastaavasti toisella puolella oli ongelmia ravitsemuksen kanssa. Kotona asuvan ikääntyneen ravitsemusongelmiin on kiinnitettävä huomiota jo aikaisessa vaiheessa. Tarjotaan useita pieniä aterioita päivässä, lisätään ruuan energiatiheyttä, välipaloja aterioiden välissä ja huomioidaan aamu- ja iltapalojen tärkeys.
Opinnäytetyöni on työelämää kehittävä ja yhtenä tavoitteena on saada kotihoidon hoitajien säännölliseen käyttöön MNA-mittari. MNA on validoitu mittari ja se on kehitetty ikääntyneiden (yli 65-vuotiaiden) henkilöiden virhe- tai aliravitsemusriskin määrittämiseksi. Ikääntyneiden ravitsemuksen seurannassa on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat ikääntyneiden ravitsemuksen heikkenemisen ja osaavat puuttua siihen.
Tutkimukseen osallistui 19 kotihoidon asiakasta. MNA-mittarin tuloksien perusteella kotihoidon asiakkaista 58 %:lla oli normaali ravitsemustila ja 42 %:lla oli riski virheravitsemukselle kasvanut, MNA-testiä jatkettiin silloin arviointiosaan. Arviointiosaan osallistuneista kahdeksalla kotihoidon asiakkaasta oli riski virheravitsemukseen ja yhdellä oli aliravitsemus. Haastattelun perusteella kahdeksalla kotihoidon asiakkaalla on kotiin toimitettava ateriapalvelu ja lopuilla päivittäisen ateriasaannin hoitivat omaiset tai valmisaterioita tuotiin kaupasta. Päivittäisten aterioiden valmistukseen ja aterioiden esille laittoon apua tarvitsi yli puolet tutkittavista. Aterioiden esille laittamiseen apua tarvitsi tutkimukseen osallistuvista kotihoidon asiakkaista kymmenen ja yhdeksän pystyi siihen itsenäisesti.
Tutkimuksen tulosten perusteella lähes puolella tutkittavista kotihoidon asiakkaista oli hyvä ravitsemustila ja vastaavasti toisella puolella oli ongelmia ravitsemuksen kanssa. Kotona asuvan ikääntyneen ravitsemusongelmiin on kiinnitettävä huomiota jo aikaisessa vaiheessa. Tarjotaan useita pieniä aterioita päivässä, lisätään ruuan energiatiheyttä, välipaloja aterioiden välissä ja huomioidaan aamu- ja iltapalojen tärkeys.