Elektiivisen poliklinikkatoiminnan prosessimuutoksen vaikutukset
Hanhisuanto, Anna-Leena (2016)
Lataukset:
Hanhisuanto, Anna-Leena
Lapin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816439
Tiivistelmä
Kehittämistehtäväni käsittelee sairaalan silmäklinikalla tapahtuvaa toiminnallista muutosta, jossa äkillisesti jouduttiin turvautumaan lääkäripalveluissa yksityisen palvelun tuottajan palveluun. Yksityiset lääkärit vastasivat klinikan lääkärityöstä noin vuoden ajan. Taustalla kehittämistyössä on myös lähestyvä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, joka vaatii organisaatioita kehittämään toimintaansa sekä miettimään vaihtoehtoisia tapoja tuottaa palveluitaan. Kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia muutos aiheutti toimintaan, prosesseihin, kustannuksiin ja tehokkuuteen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, voidaanko kokemusta hyödyntää organisaation sisällä myös laajemmin.
Kehittämistehtävän tietoperustan pääkäsitteitä ovat prosessi, tuottavuus sekä Balanced Scorecard -mittaristo. Tietopohjaan tieto on hankittu pääosin kirjallisuudesta, tilastoista sekä laista ja asetuksista. Vertailua kahden eri toimintamallin välillä on toteutettu tuloskorttiajattelun mukaisten painopisteiden näkökulmasta. Kehittämistehtävässä käytetty menetelmä oli tapaustutkimusta mukaileva tiedon hankinta, jonka puitteissa henkilöstöä haastateltiin erilaisilla kokoonpanoilla ja heille tehtiin erillinen kysely kirjallisella lomakkeella. Tietoa on saatu myös organisaation omista tilastoista ja eri talouden järjestelmistä, joita on jäsennelty ja analysoitu eri näkökulmista ja toisiinsa peilaten.
Keskeisimpiä eroja toiminnan toteutusten välillä olivat asiakastyytyväisyys, henkilökunnan kasvanut työhyvinvointi, erot kustannuksissa sekä tuotettujen palveluiden määrä. Omana toimintana tuotettu palvelu oli kustannuksiltaan edullisempaa, mutta muutoin yksityinen palvelun tuottaja saavutti toiminnallaan tehokkaamman lopputuloksen tuotosten määrässä sekä tyytyväisyyttä asiakkaissa ja henkilökunnassa. Vertailutietojen pohjalta voi tehdä johtopäätöksiä, että toimintaa tarkastelemalla ja prosesseja tehostamalla voi saavuttaa parempia tuloksia ja kustannussäästöjä. Selkeät toimintatavat ja työkäytännöt lisäävät henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Suurin haaste toiminnan ja prosessien kehittämiselle osana omaa toimintaa on asenteiden ja ajattelutavan muutos. Onnistuneen muutoksen läpivienti edellyttää henkilöitä, jotka keskittyvät pelkästään muutoksen johtamiseen. Hyvä palkkiojärjestelmä tukee henkilöstön sitoutumista ja muutoksen onnistumista. Tässä kehittämistehtävässä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa samanlaisissa organisaatioissa.
Kehittämistehtävän tietoperustan pääkäsitteitä ovat prosessi, tuottavuus sekä Balanced Scorecard -mittaristo. Tietopohjaan tieto on hankittu pääosin kirjallisuudesta, tilastoista sekä laista ja asetuksista. Vertailua kahden eri toimintamallin välillä on toteutettu tuloskorttiajattelun mukaisten painopisteiden näkökulmasta. Kehittämistehtävässä käytetty menetelmä oli tapaustutkimusta mukaileva tiedon hankinta, jonka puitteissa henkilöstöä haastateltiin erilaisilla kokoonpanoilla ja heille tehtiin erillinen kysely kirjallisella lomakkeella. Tietoa on saatu myös organisaation omista tilastoista ja eri talouden järjestelmistä, joita on jäsennelty ja analysoitu eri näkökulmista ja toisiinsa peilaten.
Keskeisimpiä eroja toiminnan toteutusten välillä olivat asiakastyytyväisyys, henkilökunnan kasvanut työhyvinvointi, erot kustannuksissa sekä tuotettujen palveluiden määrä. Omana toimintana tuotettu palvelu oli kustannuksiltaan edullisempaa, mutta muutoin yksityinen palvelun tuottaja saavutti toiminnallaan tehokkaamman lopputuloksen tuotosten määrässä sekä tyytyväisyyttä asiakkaissa ja henkilökunnassa. Vertailutietojen pohjalta voi tehdä johtopäätöksiä, että toimintaa tarkastelemalla ja prosesseja tehostamalla voi saavuttaa parempia tuloksia ja kustannussäästöjä. Selkeät toimintatavat ja työkäytännöt lisäävät henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Suurin haaste toiminnan ja prosessien kehittämiselle osana omaa toimintaa on asenteiden ja ajattelutavan muutos. Onnistuneen muutoksen läpivienti edellyttää henkilöitä, jotka keskittyvät pelkästään muutoksen johtamiseen. Hyvä palkkiojärjestelmä tukee henkilöstön sitoutumista ja muutoksen onnistumista. Tässä kehittämistehtävässä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa samanlaisissa organisaatioissa.