Työhyvinvoinnin kehittäminen digitaalisten palveluiden avulla : Case: Lahden yhteiskoulun säätiö

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkastelee työhyvinvointia sekä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksien hyödyntämistä työhyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyö on tehty Lahden Yhteiskoulun säätiölle ja kyselytutkimus toteutettiin syyskuussa 2016 kokonaisotantana yrityksen henkilökunnalle. Koulussa työskenteli kyselyn toteuttamishetkellä 86 opettajaa, 22 muuta henkilökuntaa sekä johdossa neljä rehtoria. Lahden yhteiskoulu on edistyksellinen ja nykyaikainen työympäristö, jossa vanhoja arvoja kunnioitetaan. Toiminnassa hyödynnetään nykyaikaisia työkaluja kiihtyvään tahtiin, jonka vuoksi digitaalisuuden hyödyntäminen työhyvinvoinnissa tukee kokonaisuutta.

Työn lähtökohtana oli tutkia työhyvinvoinnin nykytilaa ja löytää nykyaikaisia työkaluja työhyvinvoinnin edistämiseen. satunnaisesti valikoituneiden digitaalisten palveluiden avulla voitaisiin yrityksessä panostaa työhyvinvointiin kokonaisuutena, huomioiden digitaalisuuden mahdollistama yksilön osallistaminen kokonaisuuteen.

Lähteinä työssä käytettiin työhyvinvointiin ja digitalisaatioon liittyviä kirjallisuus- ja internetlähteitä.Teoriaosa käsittelee työhyvinvointia yksilön hyvinvoinnista ja - työkyvystä aina ryhmän vaikutuksesta työssä koettuun hyvään oloon. Lisäksi työssä käsitellään työhyvinvointia osana johtamisen strategiaa kannattavuuden lisäämiseksi. Teoriaosan toinen kokonaisuus rakentuu digitaalisuudesta ja sen tulemisesta jokapäiväiseen elämäämme.Lisäksi työssä käsitellään sen vaikutusta uusien palvelujen syntymiseen.

Tutkimuksen tärkeimpinä kysymyksinä oli, miten työntekijät kokevat työhyvinvoinnin nyt ja millaisena digitaalisten palveluiden käyttö koetaan osana työhyvinvoinnin kehittämistä? Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää osana yrityksen työhyvinvointistrategian luomista.

Työntekijät ajattelivat työhyvinvoinnissa olevan kehitettäviä osa-alueita henkilökohtaisella, organisaation sekä työryhmien tasolla. Vastaajat ajattelivat digitaalisilla palveluilla olevan mahdollisuuksia edistää työryhmien toimintaa, sekä henkilökohtaista hyvinvointia. Vastauksien vapaasana osiossa kuitenkin nousi yhdeksi pääkysymykseksi yksilöllisyyden turvaaminen palvelujen mahdollistaessa yrityksen johdon hyödyntää työntekijöistä kerättävää dataa osana työhyvinvoinnin johtamista. Lisäksi tuloksista voidaan havaita vastaajan iän vaikutus digitaalisuuden hyödynnettävyyteen kokemiseen sekä ammattiryhmien poikkeavuudet vastauksissa koetuista työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.

The aim of this study was to survey well-being at work among the employees in Lahden Yhteiskoulu, as well as to gather their thoughts about using digital services as part of leadership. The theoretical part deals with the factors influencing wellbeing at work, performance management, as well as the importance of these. The second part of the theory section discusses digitalisation, and the coming of it into use in our daily lives. The thesis also deals with the impact of digitalisation with the creation of new services.

The survey data was collected with quantitative survey methods, which gave answers to the research questions. The responses show the need for the organization to invest in the development of well-being as part of management. The results show the development targets for occupational groups, which can be seen in the need to take into account different loads of tasks. The survey showed that among some respondents, randomly selected digital services were seen to some extent as an opportunity, but other respondents were concerned about the services violating the privacy boundaries.

The results of the study can be utilized in the future when the well-being strategy of the company is created, and to identify potential partners for cooperation and tools to be used.