Tuomittu vanhemmuus

Abstract

Tässä tutkimuksessa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu vanhempi sekä hänen puolisonsa kertovat kokemuksiaan vanhemmuudesta ja viranomaisverkostojen tarjoamasta sosiaalisesta tuesta vankeusrangaistusaikana. Tutkimus on narratiiviseen ajatteluun nojautuva tapaustutkimus, jossa vanhempien kokemuksia ja vanhemmuuden tuen tarpeita tarkastellaan vankeuden ajallisessa ja paikallisessa kontekstissa vanhempien oman vankeudenaikaisen näkökulman pohjalta. Opinnäytetyön teoriaosuuden tarkoituksena on luoda viitekehys vanhempien kokemuksille. Keskeisimpiä tutkimuksessa käytettäviä teoreettisia käsitteitä ovat vanhemmuus, sosiaalinen tuki ja vankeus. Vankien sosiaalisen tilanteen tarkastelu kuvaa perheellisten vankien elämismaailman problematiikkaa sekä rikollisuuden mukanaan tuomia ongelmakohtia. Vankeinhoidon periaatteiden esittelyn pohjalta lukijan on mahdollista ymmärtää perheellisen vangin asemaa vankeinhoidon lainsäädännön raamittamana. Tutkimusaineisto on kerätty syksyn 2006 aikana käyttäen narratiivisen syvähaastattelun menetelmää. Haastattelut on toteutettu tapaamalla vanhemmat heidän kotonaan ja haastattelemalla kumpaakin vanhempaa kahdella eri kerralla. Analyysissa on pyritty ymmärtävään tutkimusotteeseen ja kertomaan vanhempien kokemuksista läheltä heidän omaa tulkintaansa. Aineiston perusteella saadut tutkimustulokset osoittavat sen, että vanhemmat ovat kokeneet vankeuden vaikuttaneen niin vanhemmuuden kokemukseen, että vanhemmuuden tehtäviin. Toisen vanhemman vankeuteen joutuminen on aiheuttanut perheelle mittavan elämänmuutoksen, johon sopeutumiseksi molemmat vanhemmat ovat kokeneet tarvitsevansa aikaa ja tukea, joskin eri tahoilta ja eri mittakaavassa. Vanhempien tuen tarvetta ovat määrittäneet taloudelliset vaikeudet, siviilissä elävän puolison yksinäisyys, aikuiskontaktien puute sekä tietämättömyys avun saannin kanavista. Tutkimustulosten sekä aiemman tutkimustiedon valossa voidaan todeta viranomaistuelle olevan tarvetta erityisesti siviilissä elävän vanhemman henkisen jaksamisen tukemisessa sekä perheen taloudellisen tilanteen helpottamisessa, mutta vanhemmat ovat kaivanneet myös konkreettista ohjausta sekä neuvoja vanhemmuutensa tueksi.

In this study the parent that has been sentenced to the absolute imprisonment and his spouses tells about their experiences from the parenthood and from the social support offered by the authorities during the prison term. This study is a case study which is based on the narrative way of thinking and in which experiences of parents and needs for the support are examined in the chronological and local context of the imprisonment from the own point of view and experience of parents'. The purpose of the theory part is to create a frame for the parents' experiences. The most central theoretical concepts are parenthood, social support and imprisonment. The examination of the prisoners'' social situation describes the with a family prisoners' life and the problems which are brought by the crimes'. Based on the principles of the prison service it is possible to understand how the position of prisoner with a family is determined by the legislation of the prison service. The research material of this study has been collected during the time of the Autumn 2006 using the method of the narrative interview. The interviews have been carried out by meeting the parents in their home and by interviewing both of the parents at two different times. In the analysis has been used an understanding research method and the experiences of parents have been described from near to their own interpretation. On the basis of the research results one can state that the prison sentence has affected to the experience of parenthood so that also to tasks of the parenthood. The results of this study have proven that the spouse's prison sentence has caused a large change in life and parents have needed time and at least some kind of support to cope with it. The loneliness and the lack of adult contacts have affected to need for the support. On the ground of the results of this study and based on earlier knowledge, parents do not necessarily know where they could apply for support or help from. Parents have needed social support mostly to support their mental welfare and to ease economic situation and also they have needed social support to give guidance and counsel for their parenthood.