Muistisairas käytösoireen takana : Muistisairas käytösoireen takana (Kuuden hoitajan kokemuksia muistipotilaan käytösoireista ja niiden kohtaamisesta hoivakodissa)

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tehty kuvaamaan muistisairauksien yhteydessä esiintyviä yleisimpiä käytösoireita, niiden ilmenemistä ja hoitoa. Tutkimus toteutettiin Hoivakoti Iltarauhassa, joka tarjoaa hoivapalveluita ikäihmisille ja muuten ympärivuorokautista hoitoa vaativille asiakkaille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuuden hoitajan kokemuksia muistisairaan potilaan käytösoireiden kohtaamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli myös kartoittaa hoitajien näkemyksiä siitä, mitkä tekijät lisäävät muistisairaan potilaan käytösoireita ja mitkä vastaavasti taas vähentävät niitä. Yhtenä tutkimusongelmana oli myös, miten muistisairaan käytösoireet vaikuttavat toisiin ei-muistisairaisiin asukkaisiin hoivakotiympäristössä, jossa hoidetaan molempia ryhmiä.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön teoriatieto on peräisin useista eri muistisairauksia ja käytösoireita käsittelevistä teoksista. Teoriaosuudessa käsitellään Alzheimerin tautia, vaskulaarista dementiaa, lewyn- kappale tautia sekä otsalohkorappeuman aiheuttamaa dementiaa. Toinen kantava teema teoriaosuudessa on tavallisimmat käytösoireet. Kappaleissa käsitellään masennusta ja apatiaa, levottomuutta ja aggressiivisuutta, persoonallisuuden muutoksia ja psykoottisia oireita sekä unihäiriöitä. Työn teoriaosuudessa käsitellään myös käytösoireiden hoitoa eri näkökulmista ja aikaisempia tutkimustuloksia aiheesta.

Aineisto on kerätty kyselylomakkeella. Lomake on liitteenä opinnäytetyön raportissa. Tutkimustuloksista tehtiin sisällönanalyysi, jonka avulla aineisto voitiin analysoida. Tutkimuksessa selvisi, että käytösoireet ilmenevät usein silloin, kun muistisairaalla potilaalla on jokin hätänä tai hänen perustarpeensa eivät ole tulleet tyydytetyiksi. Vastaajilla oli kokemus, että käytösoireita voidaan lievittää hyvin yksinkertaisilla ja tavallisilla asioilla, mutta toisaalta käytösoireiden arviointi on monimutkaista ja kokonaisvaltaista työtä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työelämässä ottamalla esimerkkiä tuloksista ja käyttämällä niitä toimintatapoja, jotka huomattiin käytösoireita vähentäviksi. Tutkimuksella voidaan myös herättää hoitohenkilökunnan ajatuksia ymmärtämään ei-muistisairaiden asukkaiden näkökulmaa käytösoireisiin.

This thesis describes the most common types of behavioural symptoms associated with diseases of the memory and also the occurrence and treatment of them. The study was carried out in Hoivakoti Iltarauha, which provides care services for the elderly and others requiring 24-hour care. The aim of this study was to investigate the experiences of six nurses when facing the behavioural symptoms of a dementia patient. The aim of this study was to also map out the nurses' views on what factors increase the dementia sufferers behavioural symptoms and what factors reduce them. One of the research questions also was how the dementia patient’s behavioural symptoms affect other non-demented residents in a care home, which cares for both groups.

This thesis was carried out as a qualitative study. The theory of the thesis comes from a variety of publications on diseases of the memory and their behavioural symptoms. The theoretical part deals with Alzheimer's disease, vascular dementia, dementia with Lewy bodies, as well as frontotemporal dementia. A key theme of the theoretical part is the most common behavioural symptoms, such as depression and apathy, anxiety and aggression, personality changes and psychotic symptoms, as well as sleep disorders. The theoretical part of the thesis also looks at the treatment of the behavioural symptoms from different perspectives and includes some results of previous research on the subject.

The data was collected from a questionnaire and the form is attached to the thesis report. The content and results of the data enabled analysis. The study found that the behavioural symptoms often occur when the patient is distressed or their basic needs have not been met. The respondents felt that behavioural symptoms can be relieved by very simple and ordinary things, but on the other hand, assessing symptoms is complicated and comprehensive work. The results of the thesis can be utilised in the workplace by using the practice that was discovered to have reduced the behavioural symptoms. This research can also be used to increase the ability of the care staff to understand how non-dementia patients may view the dementia patient’s behavioural symptoms.