"Uutta intoa toimintaan" : Järjestötoiminnan kehittäminen valmentamalla

Abstract

Järjestötoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kiistaton, mutta toiminta näyttää valitettavasti osittaisia hiipumisen merkkejä; osallistujamäärät ja vaikuttavuus eivät ennusta kukoistavaa tulevaisuutta. Ihmiset haluavat vapaa-ajaltaan jotain muuta kuin mitä järjestöt tarjoavat. Järjestötoiminnan sisältö koetaan jämähtäneeksi ja vanhanaikaiseksi, vaikka se ei sitä olisikaan, mutta sellainen mielikuva ei houkuttele uusia toimijoita mukaan. Järjestöissä on havahduttu muutostarpeeseen ja erilaisia keinoja kehittämistyöhön ollaankin valmiita kokeilemaan. Tämä Humanistisen ammattikorkeakoulu, Humakin, tilaama opinnäytetyö tarjoaa yhden mahdollisuuden toiminnan kehittämiseksi. Kehitimme Suomen Mielenterveysseuran ja Keliakialiiton kanssa järjestötoimintaa valmentamisen menetelmin noin puolen vuoden ajan. Selvitin valmentamisen vaikuttavuutta ja totesin toimintatutkimuksen menetelmin valmentamisen soveltuvan järjestötoiminnan kehittämisen työkaluksi. Kuvaan opinnäytetyössäni valmentamisen menetelmiä ja erilaisia työkaluja. Pohdin myös valmentamisen edellytyksiä sekä kyvykkään valmentajan ominaisuuksia. Valmentaminen on vaikuttamista ja siksi myös etiikka ja moraali ovat tärkeässä roolissa. Valmennuksessa mukana olleet järjestöt ovat sosiaali- ja terveysjärjestöjä, mutta valmentaminen kehit-tämismenetelmänä soveltuu laajasti järjestökentälle. Saavutimme puolen vuoden aikana kummankin järjestön kehittämishankkeelle asetetut tavoitteet, mutta valmentaminen osoittautui pelkkää yhtä kehit-tämisprosessia ja sen tavoitteiden saavuttamista kestävämmäksi kehittämistavaksi. Valmennusproses-si sai aikaan toimintatapojen muutoksia esimerkiksi osallistujien ajattelutavassa sekä yhteistyössä muuttaen toimintaa avoimempaan ja luovempaan suuntaan tasavertaisen dialogin avulla.

The social significance of civil society is indisputable but its activities show gradual signs of waning; declining participation and societal impact do not hold a bright future. What the civil society is offering does not correspond to what people want from their leisure time. Civil society activities are deemed as old fashioned and stagnated and such an image, albeit not always true, does not attract newcomers. Civil society itself has woken up to a need of transformation and there is a willingness to be exploring new ways of organisational development. This thesis, commissioned by University of Applied Sciences Humak, offers one approach to developing civil society activities. Together with The Finnish Associa-tion for Mental Health and Finnish Coeliac Society we developed civil society activities through coach-ing for a period of six months. I assessed the effectiveness of coaching, and through engaging in ac-tion research concluded that coaching can be used as a tool for organisational development. I also pondered what the prerequisites for coaching are, as well as the characteristics of an apt coach. To coach is to influence and thereby ethics and morals play a crucial role, too. Civil society organisations that took part in the coaching all came from the sectors of social work and health. However, coaching as a method for development applies to organisations across the board. Within the six months of study, we reached the objectives of development projects of both organisa-tions. Yet coaching proved to be more far more sustainable a method for organisational development, going beyond the scope and targets of a single project. Being involved in coaching brought about change in the participants’ ways of thinking and cooperating by creating a more open and creative space with the help of a more egalitarian dialogue.