Perehdyttämisen ja työnopastuksen nykytilanteen kartoittaminen ja kehittäminen
Kukkapuro, Nelli (2016)
Kukkapuro, Nelli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817754
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli perehdyttämisen ja työnopastuksen nykytilanteen kartoittaminen ja kehittäminen yrityksen kirjanpito-, palkanlaskenta- ja reskontratiimeissä. Työ tehtiin toimeksiantona näitä taloushallinnon palveluita tarjoavalle tilitoimistolle. Yrityksen pyynnöstä opinnäytetyössä ei julkaista yrityksen nimeä.
Työn tavoitteena oli luoda tukilistaus yrityksen tiimiesimiesten käyttöön perehdyttämisen ja työnopastuksen tueksi tiimien eri työnluonteet huomioon ottaen. Listauksen tarkoituksena oli taata yritykseen rekrytoitaville uusille työntekijöille tasalaatuinen ja kattava alku uudessa työssä riippumatta toimipisteestä tai tiimistä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui perehdyttämisestä, työnopastuksesta ja niiden menetelmistä osana perehdytysprosessia. Perehdytysmenetelmiä tarkasteltiin yleisesti käytössä olevien mallien näkökulmasta. Lisäksi viitekehyksessä pohdittiin esimiehen roolin tärkeyttä työyhteisössä.
Tutkimusprosessi suoritettiin käyttämällä kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Perehdyttämisen ja työnopastuksen nykytilaa ja kehittämisen kohteita tutkittiin lomakekyselyn avulla. Kyselyrungon sisältö pohjautui opinnäytetyön teoriataustaan perehdyttämisestä ja työnopastuksesta. Kyselyn vastausten avulla suunniteltiin tukilistaus, joka esiteltiin esimiehille järjestetyissä workshopeissa. Workshopien tarkoituksena oli osallistaa tiimiesimiehet pohtimaan tarvittavia kohtia tukilistaukseen, koska perehdyttäminen ja työnopastus on esimiesten vastuulla.
Opinnäytetyön lopputuloksena laadittu tukilistaus kokosi yhteen perehdytysprosessin vaiheet, jotka ovat välttämättömiä työntekijän aloittaessa uudessa työssä. Tukilistauksesta laadittiin kolmeosainen. Alkuun laadittiin kohta, jossa uusi varmistetaan uuden työntekijän tutustuttaminen uuteen työyhteisöön ensimmäisten päivien aikana. Toiseksi määriteltiin, että esimiehen tulee käydä alkukeskustelu työntekijän kanssa, jossa määritellään yhteiset odotukset ja tavoitteet uuden työntekijän työlle. Loppuun listattiin kohtia, joiden avulla varmistetaan työntekijän valmiudet toimia työtehtävässä itsenäisesti.
Työn tavoitteena oli luoda tukilistaus yrityksen tiimiesimiesten käyttöön perehdyttämisen ja työnopastuksen tueksi tiimien eri työnluonteet huomioon ottaen. Listauksen tarkoituksena oli taata yritykseen rekrytoitaville uusille työntekijöille tasalaatuinen ja kattava alku uudessa työssä riippumatta toimipisteestä tai tiimistä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui perehdyttämisestä, työnopastuksesta ja niiden menetelmistä osana perehdytysprosessia. Perehdytysmenetelmiä tarkasteltiin yleisesti käytössä olevien mallien näkökulmasta. Lisäksi viitekehyksessä pohdittiin esimiehen roolin tärkeyttä työyhteisössä.
Tutkimusprosessi suoritettiin käyttämällä kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Perehdyttämisen ja työnopastuksen nykytilaa ja kehittämisen kohteita tutkittiin lomakekyselyn avulla. Kyselyrungon sisältö pohjautui opinnäytetyön teoriataustaan perehdyttämisestä ja työnopastuksesta. Kyselyn vastausten avulla suunniteltiin tukilistaus, joka esiteltiin esimiehille järjestetyissä workshopeissa. Workshopien tarkoituksena oli osallistaa tiimiesimiehet pohtimaan tarvittavia kohtia tukilistaukseen, koska perehdyttäminen ja työnopastus on esimiesten vastuulla.
Opinnäytetyön lopputuloksena laadittu tukilistaus kokosi yhteen perehdytysprosessin vaiheet, jotka ovat välttämättömiä työntekijän aloittaessa uudessa työssä. Tukilistauksesta laadittiin kolmeosainen. Alkuun laadittiin kohta, jossa uusi varmistetaan uuden työntekijän tutustuttaminen uuteen työyhteisöön ensimmäisten päivien aikana. Toiseksi määriteltiin, että esimiehen tulee käydä alkukeskustelu työntekijän kanssa, jossa määritellään yhteiset odotukset ja tavoitteet uuden työntekijän työlle. Loppuun listattiin kohtia, joiden avulla varmistetaan työntekijän valmiudet toimia työtehtävässä itsenäisesti.
