Esimiesviestinnän prosessointi : Tampereen Särkänniemi Oy:n sesonkiravintolat
Virtanen, Anna (2016)
Virtanen, Anna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918092
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli tutkia ja kehittää sesonkiravintoloiden esimiesviestintää sekä luoda esimiesten viestintään prosessoinnin avulla yhtenäisemmät tavat toimia. Opinnäytetyön tarkoitus oli tehdä esimiesviestinnän prosesseja näkyväksi, muokata niitä toimivammaksi ja laatia soveltuvista viestintätehtävistä prosessikuvaukset esimiesten työskentelyn tueksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäinen osio keskittyy sisäiseen viestintään, esimiesviestintään sekä viestinnän suunnitteluun ja kehittämiseen. Toinen osio käsittelee prosesseja ja organisaation prosessikeskeistä kehittämistä. Kolmas osuus liittää kaksi edellistä osiota yhteen ja tarkastelee viestinnän prosessointia, prosessoitavien alueiden valintaa sekä viestinnän prosessien määrittelyä käytännössä.
Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin kesän ja syksyn 2016 aikana kaksivaiheisen sähköisen lomakehaastattelun avulla, johon sesonkiravintoloiden viisi esimiestä vastasivat. Haastattelut sisälsivät esimiesviestinnän toimivuuteen, kehittämiseen ja prosessointiin liittyviä avoimia kysymyksiä. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto analysoitiin ensin objektiivisesti, jonka jälkeen viestinnän prosessikuvasten suunnittelussa hyödynnettiin myös toimintatutkimuksellista näkökulmaa, opinnäytetyön tekijän omia kokemuksia sekä prosesseissa toimivien osastojen vastuuhenkilöiden antamia kommentteja ja tarkennuksia liittyen prosessin etenemiseen, käytettäviin viestintäkanaviin sekä työohjeisiin.
Tutkimuksen avulla saatiin selville prosessoitavaksi sopivia viestintätehtäviä sekä asioita, joita prosessikuvausten suunnittelussa tuli pyrkiä huomioimaan. Tutkimuksen tulokset ohjasivat prosessoitavien viestintätehtävien valintaa ja tulosten perusteella prosessikuvaukset päädyttiin suunnittelemaan neljästä prosessointiin parhaiten soveltuvasta esimiesviestinnän tehtävästä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin selkeitä kehityskohtia esimiesviestinnässä. Esimiesviestinnän suurimpana haasteena pidetään sen varmistamista, että tieto menee työntekijöille halutunlaisena perille ja käytäntöön. Myös viestintäkanavien runsaus ja niiden käytön hajanaisuus kaipaavat toimintamallin selkeyttämistä ja yhtenäistämistä.
Keskeisimmät toimeksiantajalle tarjotut ehdotukset esimiesviestinnän kehittämiseksi koskevat sähköisen viestintäkanavan käyttöönottoa myyntipisteissä sekä keinoja parantaa esimiesten ja johdon välistä viestintää. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla sesonkiravintoloiden viestinnän aikatauluttaminen tai vuosikello, muiden osastojen esimiesviestinnän tai koko organisaation sisäisen viestinnän tutkiminen, kehittäminen ja prosessointi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäinen osio keskittyy sisäiseen viestintään, esimiesviestintään sekä viestinnän suunnitteluun ja kehittämiseen. Toinen osio käsittelee prosesseja ja organisaation prosessikeskeistä kehittämistä. Kolmas osuus liittää kaksi edellistä osiota yhteen ja tarkastelee viestinnän prosessointia, prosessoitavien alueiden valintaa sekä viestinnän prosessien määrittelyä käytännössä.
Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin kesän ja syksyn 2016 aikana kaksivaiheisen sähköisen lomakehaastattelun avulla, johon sesonkiravintoloiden viisi esimiestä vastasivat. Haastattelut sisälsivät esimiesviestinnän toimivuuteen, kehittämiseen ja prosessointiin liittyviä avoimia kysymyksiä. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto analysoitiin ensin objektiivisesti, jonka jälkeen viestinnän prosessikuvasten suunnittelussa hyödynnettiin myös toimintatutkimuksellista näkökulmaa, opinnäytetyön tekijän omia kokemuksia sekä prosesseissa toimivien osastojen vastuuhenkilöiden antamia kommentteja ja tarkennuksia liittyen prosessin etenemiseen, käytettäviin viestintäkanaviin sekä työohjeisiin.
Tutkimuksen avulla saatiin selville prosessoitavaksi sopivia viestintätehtäviä sekä asioita, joita prosessikuvausten suunnittelussa tuli pyrkiä huomioimaan. Tutkimuksen tulokset ohjasivat prosessoitavien viestintätehtävien valintaa ja tulosten perusteella prosessikuvaukset päädyttiin suunnittelemaan neljästä prosessointiin parhaiten soveltuvasta esimiesviestinnän tehtävästä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin selkeitä kehityskohtia esimiesviestinnässä. Esimiesviestinnän suurimpana haasteena pidetään sen varmistamista, että tieto menee työntekijöille halutunlaisena perille ja käytäntöön. Myös viestintäkanavien runsaus ja niiden käytön hajanaisuus kaipaavat toimintamallin selkeyttämistä ja yhtenäistämistä.
Keskeisimmät toimeksiantajalle tarjotut ehdotukset esimiesviestinnän kehittämiseksi koskevat sähköisen viestintäkanavan käyttöönottoa myyntipisteissä sekä keinoja parantaa esimiesten ja johdon välistä viestintää. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla sesonkiravintoloiden viestinnän aikatauluttaminen tai vuosikello, muiden osastojen esimiesviestinnän tai koko organisaation sisäisen viestinnän tutkiminen, kehittäminen ja prosessointi.