Charcot'n jalan opas diabetespotilaalle
Holthöfer, Mona; Mertens, Sonja; Pyykkö, Suvimari (2016)
Holthöfer, Mona
Mertens, Sonja
Pyykkö, Suvimari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918156
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n käyttöön Charcot’n jalan opas diabetespotilaille jaettavaksi. Tavoitteena oli lisätä diabetespotilaiden tietoutta Charcot’n jalasta eli neuroartropatiasta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi HUS. Potilasoppaan idea nousi työelämän tarpeista, sillä HUS:lla ei ollut käytössään opasta Charcot’n jalkaan liittyen.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli laadullinen. Aineisto potilasopasta varten kerättiin kirjallisuuskatsauksella sekä HUS:n asiantuntijoiden teemahaastatteluilla. Kirjallisuuskatsaus tehtiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen logiikkaa noudattamalla ja aineistoa etsittiin tietokannoista PubMed, Cinahl ja Medic. Tietokannat valittiin niiden kattavuuden ja luotettavuuden perusteella. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia täydennettiin haastattelemalla HUS:in asiantuntijoita. Kaikki aineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin logiikkaa noudattaen.
Kirjallisuuskatsauksen sekä haastatteluiden teemoina olivat Charcot’n jalan etiologia, riskitekijät, patogeneesi, kliiniset oireet, kuvantaminen, erotusdiagnoosi ja hoito. Kirjallisuuskatsauksen ja haastattelujen pohjalta laadittiin sisältö potilaille jaettavaan oppaaseen. Keskeiset asiasisällöt oppaassa olivat Charcot’n jalan määrittely ja patogeneesi, oireet ja diagnosointi sekä hoito.
Potilasoppaan tavoitteena oli lisätä ensisijaisesti Charcot’n jalkaan sairastuneiden potilaiden tietoutta taudista. Keskeisintä hoidossa on pitkäaikainen jalan immobilisaatio ja varaamattomuus. On tärkeää, että potilas ymmärtää hoidon tarkoituksen sekä sitoutuu hoitoon. Hoito tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti, joten oireiden tunnistaminen ajoissa ja hoitoon hakeutuminen on erittäin oleellista. Opasta voidaan jakaa myös diabetesta sairastaville potilaille, joilla on korkea riski sairastua Charcot’n jalkaan. Jatkokehittämisehdotuksena nousi ajatus selvittää Charcot’n jalkaan sairastuneiden potilaiden kokemuksia tiedon saannista sairauden eri vaiheissa sekä selvittää potilaiden näkemyksiä siitä, millaista tietoa he olisivat toivoneet saavansa.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli laadullinen. Aineisto potilasopasta varten kerättiin kirjallisuuskatsauksella sekä HUS:n asiantuntijoiden teemahaastatteluilla. Kirjallisuuskatsaus tehtiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen logiikkaa noudattamalla ja aineistoa etsittiin tietokannoista PubMed, Cinahl ja Medic. Tietokannat valittiin niiden kattavuuden ja luotettavuuden perusteella. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia täydennettiin haastattelemalla HUS:in asiantuntijoita. Kaikki aineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin logiikkaa noudattaen.
Kirjallisuuskatsauksen sekä haastatteluiden teemoina olivat Charcot’n jalan etiologia, riskitekijät, patogeneesi, kliiniset oireet, kuvantaminen, erotusdiagnoosi ja hoito. Kirjallisuuskatsauksen ja haastattelujen pohjalta laadittiin sisältö potilaille jaettavaan oppaaseen. Keskeiset asiasisällöt oppaassa olivat Charcot’n jalan määrittely ja patogeneesi, oireet ja diagnosointi sekä hoito.
Potilasoppaan tavoitteena oli lisätä ensisijaisesti Charcot’n jalkaan sairastuneiden potilaiden tietoutta taudista. Keskeisintä hoidossa on pitkäaikainen jalan immobilisaatio ja varaamattomuus. On tärkeää, että potilas ymmärtää hoidon tarkoituksen sekä sitoutuu hoitoon. Hoito tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti, joten oireiden tunnistaminen ajoissa ja hoitoon hakeutuminen on erittäin oleellista. Opasta voidaan jakaa myös diabetesta sairastaville potilaille, joilla on korkea riski sairastua Charcot’n jalkaan. Jatkokehittämisehdotuksena nousi ajatus selvittää Charcot’n jalkaan sairastuneiden potilaiden kokemuksia tiedon saannista sairauden eri vaiheissa sekä selvittää potilaiden näkemyksiä siitä, millaista tietoa he olisivat toivoneet saavansa.