Sosiaalinen luototus : Kvalitatiivinen haastattelututkimus sosiaalisen luototuksen käytöstä Keski-Uudellamaalla

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin Keravan kaupungille, joka harkitsee sosiaalisen luototuksen tarjoamisen aloittamista. Opinnäytetyössä kartoitettiin, mitä kuntien tarjoama sosiaalinen luototus on ja tutkittiin, millaisia kokemuksia sosiaalisen luototuksen järjestämisestä ja tarjoamisesta on ollut kahdessa kunnassa Keski-Uudellamaalla. Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä ylivelkaantumista ja taloudellista syrjäytymistä. Luototuksella edesautetaan henkilön itsenäistä taloudellista selviytymistä.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto hankittiin teemahaastatteluilla, jossa haastateltiin neljää sosiaalisen luototuksen parissa työskentelevää ammattilaista kahdesta eri kunnasta. Haastatteluilla haluttiin selvittää millaisin resurssein luototusta oli kunnassa järjestetty ja millaisia hyötyjä siitä oli saatu niin asiakkaiden kuin kunnankin kannalta ja millaisia ongelmatilanteita on ilmennyt.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että pienen kunnan resurssit luototukseen ovat rajatut. Luototuksen suurimmaksi ongelmaksi koettiin erityisesti kunnan maksimilainamäärän riittämättömyys, joka jättää ulkopuolelle juuri ne, jotka hyötyisivät luototuksesta eniten. Rajallisista resursseista huolimatta luototusprosessi kohensi luototuksen saajien taloudellista tilaa ja oman talouden hallintaa. Keravan kaupunki voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia sosiaalisen luototuksen järjestämisessä ja kehittämisessä.

This thesis was commissioned by the City of Kerava which is considering implementing social lending. Social lending is a form of lending where social services try to prevent excessive debt problems as well as financial and economic exclusion. The purpose of social lending is also to help people independently survive with their own personal finance. The experiences that two municipalities in Keski-Uusimaa had of providing social lending were surveyed for this thesis.

This was a qualitative thesis in which data was collected with themed interviews. In the interviews, four social lending specialists from the two different municipalities were interviewed. The purpose of the interviews was to discover how social lending was arranged and what kind of resources the municipalities used; as well as to establish the benefits and problems of social lending for both customers and municipalities.

The data revealed that small municipalities are limited in resources. In particular, insufficient maximum credit was pinpointed as the biggest issue in social lending, which excluded those who would benefit from it the most. The fact remains that the crediting process improves both the financial situation and personal finance of the beneficiaries. The City of Kerava can use and benefit from the results of this thesis when they are starting and developing social lending.