NIAPAS-kipumittari sairaan vastasyntyneen kivunhoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia vastasyntyneen tehohoidossa käytettävästä NIAPAS-kipumittarista kivun arviointimenetelmänä. Opinnäytetyön aihe on työelämälähtöinen ja työelämän tarpeisiin vastaava. Tavoitteena oli tulosten avulla kehittää vastasyntyneen kivunhoitoa sekä NIAPAS-kipumittarin käyttöä sairaan vastasyntyneen kivunhoidossa eräällä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osastolla. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Teemahaastatteluin kerätyn aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin perusteita noudattaen.

Tulokset osoittivat sairaanhoitajilla olevan kokemuksia NIAPAS-kipumittarin käytön vaihtelevuudesta osastolla. NIAPAS-kipumittarin koettiin toimivan hyvänä työvälineenä vastasyntyneen kivunhoidossa, mihin liittyen esiin nousi erilaisia tekijöitä. Merkittävimpinä sairaanhoitajat kuvailivat hyötyjä kivun arvioinnin kirjaamisesta sekä NIAPAS-kipumittaria hyvänä apuvälineenä hoitajan päätöksenteossa sekä kivun lääkehoidon arvioinnissa ja toteutuksessa. Esteitä kipumittarin käytölle havaittiin löytyvän hoitotyön kiireestä sekä annetuista hoitomääräyksistä. Rajoittaviksi tekijöiksi NIAPAS-kipumittarin käytölle osoittautui sen käytön opetteluun kuluva aika, kipumittarin käytön riippuvaisuus lapsen voinnista sekä hankaluudet kivun arvioinnin kirjaamisessa. Tuloksista ilmeni lisäksi sairaanhoitajien kokemukset NIAPAS-kipumittarin riittämättömyydestä yksinään käytettynä. Saatujen tulosten pohjata välittyy vahvasti tarve NIAPAS-kipumittarin käyttöön liittyvän koulutuksen ja ohjeistusten lisäämiselle sekä parantamiselle.

Sairaanhoitajilla on valmiuksia ja tarvetta kehittää NIAPAS-kipumittarin käyttöä osana omaa työnkuvaansa vastasyntyneen kivunhoidossa. Opinnäytetyön tuloksista havaituilla kehittämistarpeilla oli myös vastaavia piirteitä aiemmin Suomessa saatuihin tutkimustuloksiin verrattuna. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää NIAPAS-kipumittarin käytön kehittämiseksi huomioimalla tuloksista esiinnousseita ehdotuksia. Laajempaa jatkotutkimusta ajatellen NIAPAS-kipumittarin käytön parantamiseksi tutkimusaineistoa voitaisiin kerätä suuremalta hoitajajoukolta sekä mahdollisesti useammilta vastasyntyneitä hoitavilta osastoilta ympäri Suomea.

The purpose was to describe nurses’ experiences of using NIAPAS for pain assessment in infants’ intensive care unit. The study was aimed to develop an infant’s pain management and the use of NIAPAS in a certain ward in Pirkanmaa Hospital District. The study was qualitative and the data were collected through theme interviews. The data were analyzed by means of a qualitative inductive content analysis.

The results reveal that nurses have experiences of fluctuating use of NIAPAS in their work community. They found NIAPAS as a functional tool in pain assessment, but there are still some prohibitive and restrictive factors too. The most significant were the haste in nursing and the time-consuming learning process which is needed before using the pain scale properly. One of the most remarkable observations from the results was nurses’ clear need for inserting training and instructions for using NIAPAS.

The findings indicate that nurses have preparedness and needs for improvement of the use of NIAPAS as a part of their job. Additionally, some of the study’s results in connection to developing needs are similar to other previous research results in Finland. In the long term, further study could involve more nurses in interviews and other data collection methods could be considered. The study could also be located in a variety of hospitals in Finland.