Nuorisopsykiatriseen osastohoitoon ohjautuneet lastensuojelun asiakkaat

Abstract

Nuorisopsykiatriseen osastohoitoon ohjautuu paljon lastensuojelun sijaishuollossa olevia nuoria. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata osastohoidossa olevia sijoitettuja nuoria ei-sijoitettuihin nuoriin ja tuottaa lisätietoa tästä potilasryhmästä. Tutkimus oli osa Nuorisopsykiatrisen osastohoidon kehittämis- ja tutkimushanketta Kellokosken sairaalassa (Kellokoski Adolescent Inpatient Follow-Up Study, KAIFUS). Nuorten tietoja tarkasteltiin kuormittavien elämäntapahtumien, psyykkisen oireilun, päihteiden käytön ja tupakoinnin sekä hoitoontuloiän osalta.

Aineisto kerättiin vuosina 2006–2010 eteläisessä Suomessa Hyvinkään sairaanhoitoalueen neljältä nuorisopsykiatriselta osastolta. Aineisto sisälsi tiedot 206:sta nuorisopsykiatrisesta osastopotilaasta, jotka soveltuivat ja antoivat suostumuksensa tutkimukseen osallistumiseen. Aineisto kerättiin haastatteluin ja kyselylomakkein, jotka tallennettiin SPSS 20.0- ohjelmaan. Tiedot kuormittavista elämäntapahtumista, psyykkisestä oireilusta, päihteiden käytöstä ja tupakoinnista analysoitiin ristiintaulukoimalla nuoren sijoitus tai sijoittamattomuus statustiedon kanssa.

Tutkimus osoitti sijoitetuilla nuorilla olevan enemmän kuormittavia elämäntapahtumia. Vanhempien välinen väkivalta, avioero, päihteiden käyttö ja psykiatrinen sairastavuus oli sijoitetuilla nuorilla yleisempää. Sijoitetuilla nuorilla oli enemmän tarkkaavuuden häiriötä, mutta vähemmän masennustiloja kuin ei-sijoitetuilla. Tutkimus vahvisti aikaisempaa tutkimusnäyttöä sijoitettujen nuorten käytöshäiriöoireilusta. Sijoitetuilla nuorilla alkoholin käyttö oli runsaampaa. Tupakointi ja huumeiden käyttö oli yleisempää verrattuna ei-sijoitettuihin nuoriin. He myös tulivat psykiatriseen hoitoon nuorempina kuin ei-sijoitetut nuoret.

Sijoituspaikan tulee vastata nuoren tarpeisiin ja valinta tulee tehdä harkiten. Nuoren psykiatrisen hoidon tarve tulee huomioida, hoidon ollessa mieluiten nuorisopsykiatrisessa avohoidossa. Sijoitetuilla nuorilla kuormittavat elämäntapahtumat vaikuttavat nuoren oireiluun ja päihteiden käyttöön. Sijoitettujen nuorten hoito vaatii vielä lisätutkimusta, erityisesti päihteiden käytön ja tupakoinnin osalta.

Psychiatric wards have numerous foster care adolescent admissions. The purpose was to compare psychiatric inpatient adolescents in foster care to inpatient adolescents who are not in foster care. The aim was to provide information on inpatient adolescents in foster care and their clinical features. This study is part of youth psychiatry research and development project in Kellokoski Hospital (The Kellokoski Hospital Adolescent Inpatient Follow-Up Study, KAIFUS).

The data were collected in 2006-2010 in Southern part of Finland, in Hyvinkää health care district from four inpatient wards. The sample consisted of 206 inpatient adolescents. The data were collected through interviews and questionnaires and were recorded in SPSS20.0-program. The data were analyzed with using cross table between status variable foster care adolescent and no foster care adolescent.

Adolescents in foster care have more traumas than those who are not in foster care. They have witnessed intimate partner violence, parents have divorced, psychiatric treatment or substance abuse more often than no foster care adolescent. They have more disturbance in attention, but less depression. This study confirmed the earlier research on conduct disorders of adolescents committed to care. Adolescents in foster care have more injurious alcohol use and using drugs and smoking were more general. They receive psychiatric treatment earlier.

Foster care should attend to adolescents’ needs and substitute care should be chosen carefully. Foster care adolescents’ needs for psychiatric support must be observed and preferably treated in outpatient care. Foster care adolescents‘ adverse experiences have an influence on symptoms and substance abuse. Foster care adolescents’ treatment needs more research, especially with their substance abuse and smoking.