Seulontamammografian jatkotutkimus potilaan kokemana

Abstract

Rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin syöpä ja siihen sairastuu arviolta joka kymmenes nainen. Vuosittain sairastuvien määrä on noin viisituhatta. Rintojen perustutkimuksena käytetään kliinistä tutkimusta ja mammografiatutkimusta. Seulontamammografia järjestetään lakisääteisesti kahden vuoden välein ja se on potilaalle vapaaehtoinen sekä maksuton. Seulontamammografiaan osallistuneista 2-3 %:lla havaitaan poikkeava löydös, joka johtaa jatkotutkimuksiin, jossa löydös varmistetaan. Yleisimmät jatkotutkimukset ovat neulanäyte, lisäkuvat ja ultraäänitutkimus.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa potilaiden kokemuksia seulontamammografian jatkotutkimuksista. Tavoitteena oli lisätä yhteistyötahon tietoa jatkotutkimuksista potilaiden kokemuksiin perustuen. Opinnäytetyön toteutustavaksi muodostui kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella strukturoituja vastausvaihtoehtoja käyttäen. Kyselylomakkeen perustana käytetty teoreettinen viitekehys perustuu kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin sekä lähdekirjallisuuteen.

Kyselytutkimukseen vastasi 49 henkilöä. Alle puolet vastanneista oli käynyt seulontamammografian jatkotutkimuksissa aikaisemmin. Suurin osa vastanneista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kirje on hyvä tapa kutsua jatkotutkimuksiin. Kutsukirjeen saapuminen herätti jännitystä ja pelkoa yli puolella vastanneista ja ahdistusta koki noin kolmannes. Kokemukset tutkimuksen aikaisesta ohjauksesta sekä röntgenhoitajan ja lääkärin toiminnasta koettiin valtaosin positiivisiksi. Kaikki vastaajat kokivat saaneensa tukea neulanäytteen oton aikana sekä tietoa jatkotoimenpiteistä. Noin puolet vastaajista ei kokenut lainkaan kipua ja suurimman osan mielestä neulanäytteen otto oli sujuvaa.

Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan seulontamammografian jatkotutkimukseen osallistuvien kokemusten kartoittamista haastattelun avulla. Haastattelemalla saadaan tarkennettua tietoa vastaajien kokemuksista, tuntemuksista ja ajatuksista jatkotutkimuksesta. Haastattelun avulla saatu tieto on syvällisempää ja monipuolisempaa, kuin kyselylomakkeen avulla kerätty tieto.

Breast cancer is the most common women’s cancer in Finland and one in ten women is diagnosed with it every year. About 5,000 breast cancers are diagnosed annually. Abnormal findings that require follow-up examination are detected in 2-3 % of those who participate in screening mammography. The most common follow-up examinations are needle biopsy, extra x-ray images, and ultrasound scan, which all help to confirm the findings.

The purpose of this study was to survey patients’ experiences with the follow-up examinations. The aim was to provide the collaboration with information from the follow-up examinations of screening mammography based on the patients’ experiences. This study applied a quantitative method. The data were collected with a questionnaire by using structured response options.

Fortynine people responded and the majority of them agreed or somewhat agreed that a letter is a good way to invite women to undergo mammography follow-up examinations. The arrival of the follow-up invitation letter aroused excitement and fear in more than half of the respondents, and a third of them felt anxiety. The women’s experiences with guidance during the examination were mostly positive regarding both the doctor and the radiographer. All respondents felt that they received support from the doctor and the radiographer during the needle biopsy and also received additional information on further procedures. About half of the respondents felt no pain during the biopsy and most of them thought it went smoothly.