Päivärahakäytännöt kansainvälisessä yrityksessä : Case Yritys X
Piirto, Sanna (2016)
Piirto, Sanna
Vaasan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121119849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121119849
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kohdeyrityksen tytäryhtiöt korvaavat työntekijöilleen työmatkustamisesta aiheutuneet elinkustannusten lisäykset ja mihin nämä käytännöt perustuvat. Kohdeyrityksen pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää matkakustannusten kirjanpitoprosessia harmonisoimalla erilaisia käytäntöjä. Käytäntöjen yhtenäistäminen helpottaisi kustannusten seurantaa ja kontrollointia sekä lisäisi työntekijöiden välistä tasa-arvoa. Opinnäytetyön teoriaosuus muodostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä teorialuvussa pyritään luomaan kattava kuva liikematkustamisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista sekä selvittämään miten verotus ja laki vaikuttavat päivärahakäytäntöihin Suomessa. Toisessa teorialuvussa tutkitaan liikematkustamista yrityksen näkökulmasta ja kerrotaan millaisia sääntöjä yritykset voivat asettaa matkustamiselle, millaisia liikematkustamisen muotoja on sekä vaihtoehtoja matkustamiselle. Tutkimuksen neljännessä luvussa esitellään tutkimusteoreettiset valinnat. Tutkimusstrategiaksi valittiin kehittämistutkimus, joka toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusotteen keinoin. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja puolistrukturoitua sähköpostihaastattelua. Tämän opinnäytetyön keskeisimmät havainnot liittyvät teemahaastatteluista saatuihin tuloksiin. Tutkimuksen perusteella suurimmat eroavaisuudet käytäntöjen välillä liittyvät ruokakustannusten korvaamistapaan. Tytäryhtiöistä riippuen ruokakustannukset voidaan korvata joko päivärahalla tai maksutositteita vastaan. Maksutositteita vastaan korvaaminen aiheuttaa kirjanpitäjille päivärahoja enemmän haasteita. Lisäksi huomattiin, että sääntömuutokset aiheuttavat usein muutosvastarintaa. Tutkimuksesta selvisi, että käytäntöjen yhtenäistämiselle on tarvetta. Tutkimuksen perusteella yhtenäistämisen mahdollisuutta kannattaa selvittää lisää. Eri maiden käytännöt eivät välttämättä ole täysin lainsäädännön ja verottajan sanelemia, joten käytäntöjen yhtenäistäminen voisi olla mahdollista.