Neuvolan antama tuki mielenterveyden häiriöstä kärsivän kokemana

Abstract

Mielenterveyden häiriöllä tiedetään olevan vaikutusta ihmisen kykyyn suoriutua tehtävistään, joita voi olla esimerkiksi vanhemmuus. Vanhemman mielenterveyden järkkymisellä on vaiku-tusta myös lapsen elämään ja erityisesti kasvuun ja kehitykseen. Pidemmällä aikavälillä se saattaa johtaa myös lapsen mielenterveyden häiriöihin. Lisääntymisiässä oleva nainen ei välttämättä ole terveyspalvelujen asiakas ennen raskaaksi tulemista ja neuvola saattaa sen vuoksi olla ensimmäinen paikka, jossa mielenterveydenhäiriö tunnistetaan ja siihen voidaan puuttua. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata mielenterveyden häiriötä sairastavien äitien koke-muksia neuvolan antamasta tuesta vanhemmuuteen. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata äitien kokemuksia vuorovaikutustilanteista terveydenhoitajan kanssa. Vastaajia etsittiin hyödyntä-mällä sosiaalista mediaa ja internetin keskustelupalstoja. Suurin osa vastaajista saatiin ver-taistukea tarjoavan yhdistyksen kautta. Vastauksia saatiin sähköpostin kautta lähetetyin kir-jein ja puhelimitse. Äitien kertomukset olivat vapaasti kerrottuja kirjeitä omista kokemuksis-taan. Saatu aineisto analysoitiin sekä teorialähtöistä että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tunnistamisessa EPDS-seulan käyttö tuli esiin vahvasti, mutta sen käytöstä oli ristiriitaisia kokemuksia. Tunnistamiseen liittyvä puheeksi ottaminen koettiin myös haastavana, kuitenkin puheeksi ottamisen jälkeen yhteistyösuhteesta muodostui avoimempi ja toimivampi. Vertais-tuen merkitys korostui vastauksissa ja sen vaikutus mielenterveyden häiriön tunnistamiseen ja hoitoon koettiin merkittävänä.

Mental health conditions are known to have an effect on a person’s ability to manage every-day life, such as parenthood. When a parent’s mental health deteriorates, it can have an effect on the children’s healthy growth and development, and in the long run, this may lead to the development of mental health problems with the children. Women that are of a fer-tile age are not necessarily frequent users of healthcare services before pregnancy. There-fore, maternity or child health clinics can be the first place where a woman’s mental health condition is identified and intervened with. The purpose of the thesis was to describe the experiences of mothers with mental health conditions related to the support given by maternal and child health clinics. The focus was on the support given to mothers and on the interaction between the public health nurse and mother. The respondents were approached with an introduction letter via social media, online forums and through a support group organization from which most of the respond-ents came. Their answers consisted of 8 emails and one phone call. The data consisted of informal descriptions of the mothers experiences. The resulting data was analysed by using both theory-based and data-based content analysis. In the results, the use of the EPDS-scale was highlighted, but the respondents’ experiences with it were contradictory. In the identification of mental health conditions, addressing the difficult topic was found to be challenging. However, afterwards the patient-nurse relation-ship seemed to become more open and functional. The significance of group support was emphasized in the identification and care of mental health conditions.