Sensory Processing Measure™ – Preschool (SPM-P) -menetelmän soveltuvuus 3-vuotiaiden suomalaislasten arvioinnissa
Haarakallio, Henna; Hurri, Milja; Kähönen, Mari (2016)
Haarakallio, Henna
Hurri, Milja
Kähönen, Mari
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121219975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121219975
Tiivistelmä
SPM-P (Sensory Processing Measure – Preschool) on vuonna 2010 julkaistu normitettu arviointimenetelmä, joka koostuu vanhemmille ja päivähoidolle tarkoitetuista strukturoiduista kyselylomakkeista. SPM-P:n avulla arvioidaan 2–5-vuotiaiden lasten aistitiedon käsittelyä, erityisesti aistitiedon säätelyä. Lapsen ympäristöstä ja kehosta saama aistitieto jäsentyy aivoissa mahdollistaen tarkoituksenmukaisen toiminnan. Tätä neurologista prosessia kuvataan sensorisen integraation käsitteellä. Epäily aistitiedon käsittelyn ongelmista saattaa herätä, jos lapsen kehitys poikkeaa ikäodotusten mukaisesta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa SPM-P-arviointimenetelmään 3-vuotiaiden suomalaislasten viitearvot. Tavoitteena oli selvittää, onko SPM-P luotettava arviointimenetelmä tämän ikäisten suomalaislasten arvioinnissa käytettäväksi. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jossa suomalaislasten tuloksia verrattiin yhdysvaltalaislasten viitearvoihin. Menetelmän käytettävyydestä suomalaislasten arvioinnissa tehtiin kaksi opinnäytetyötä, joista toinen käsitteli 3-vuotiaiden ja toinen 4-vuotiaiden tuloksia. Aineisto kerättiin kirjekyselynä ja analysoitiin yhteistyössä toimeksiantajan (Hogrefe Psykologien Kustannus Oy) kanssa. Tutkimukseen osallistui 3-vuotiaiden lasten perheitä Kaarinasta ja Rovaniemeltä.
Jaetuista lomakkeista palautui 15 Kodin ja 7 Päivähoidon lomaketta, joista suoritettiin tilastollinen käsittely toimeksiantajan toimesta. Palautuneiden kyselylomakkeiden otoskoko jäi tavoitteesta, mistä syystä se oli kooltaan riittämätön tilastollisesti testattavaksi. Tulokset ovat tästä syystä kuvailevia ja suuntaa antavia. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella SPM-P-arviointimenetelmän yhdysvaltalaisten 3–5-vuotiaiden lasten viitearvot vaikuttaisivat pääosin soveltuvan suomalaisten 3-vuotiaiden lasten arvioinnissa käytettäväksi. Erityistä huomiota täytyy kiinnittää Päivähoidon kyselylomakkeen SOC-asteikkoon, jossa ilmeni eroja suomalaisten ja yhdysvaltalaisten välillä. Lisäksi on syytä huomioida suomalaislasten kohdalla Kodin ja Päivähoidon lomakkeiden vastauksissa esiin nousseet erot TOU-, BOD- ja PLA- asteikoissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa SPM-P-arviointimenetelmään 3-vuotiaiden suomalaislasten viitearvot. Tavoitteena oli selvittää, onko SPM-P luotettava arviointimenetelmä tämän ikäisten suomalaislasten arvioinnissa käytettäväksi. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jossa suomalaislasten tuloksia verrattiin yhdysvaltalaislasten viitearvoihin. Menetelmän käytettävyydestä suomalaislasten arvioinnissa tehtiin kaksi opinnäytetyötä, joista toinen käsitteli 3-vuotiaiden ja toinen 4-vuotiaiden tuloksia. Aineisto kerättiin kirjekyselynä ja analysoitiin yhteistyössä toimeksiantajan (Hogrefe Psykologien Kustannus Oy) kanssa. Tutkimukseen osallistui 3-vuotiaiden lasten perheitä Kaarinasta ja Rovaniemeltä.
Jaetuista lomakkeista palautui 15 Kodin ja 7 Päivähoidon lomaketta, joista suoritettiin tilastollinen käsittely toimeksiantajan toimesta. Palautuneiden kyselylomakkeiden otoskoko jäi tavoitteesta, mistä syystä se oli kooltaan riittämätön tilastollisesti testattavaksi. Tulokset ovat tästä syystä kuvailevia ja suuntaa antavia. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella SPM-P-arviointimenetelmän yhdysvaltalaisten 3–5-vuotiaiden lasten viitearvot vaikuttaisivat pääosin soveltuvan suomalaisten 3-vuotiaiden lasten arvioinnissa käytettäväksi. Erityistä huomiota täytyy kiinnittää Päivähoidon kyselylomakkeen SOC-asteikkoon, jossa ilmeni eroja suomalaisten ja yhdysvaltalaisten välillä. Lisäksi on syytä huomioida suomalaislasten kohdalla Kodin ja Päivähoidon lomakkeiden vastauksissa esiin nousseet erot TOU-, BOD- ja PLA- asteikoissa.