Esimiestoiminnan vaikuttavuus työhyvinvointiin hoitotyössä - kirjallisuuskatsaus
Jantunen, Laura (2016)
Jantunen, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520569
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia esimiestoiminnan vaikuttavuudesta työhyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa esimiestoiminnan merkityksestä hoitotyössä ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyö tehtiin osana Mcompetence Oy:n kehittämishanketta, jossa työelämäohjaajana toimi yritysvalmentaja Jaana Turunen. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin kahdesta eri tietokannasta (Medic, EBSCOhost). Aineistoksi valikoitui yhdeksän tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2007–2014. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä mukaillen.
Tulokset osoittivat, että esimiehen persoonalla, oikeudenmukaisella ja tasapuolisella kohtelulla sekä johtamistyylillä oli vaikutusta työhyvinvoinnin syntyyn. Esimiehen oli onnistuttava hoitohenkilökunnan mielestä työvuorosuunnittelussa sekä oltava hyvä ongelmanratkaisu- ja ammattitaito. Esimiehen tuki työssä kehittymiseen ja työn sisältöön sekä vaikuttamismahdollisuus omiin työtehtäviin vaikuttivat työhyvinvoinnin edistämiseen. Työhyvinvointia edistettiin myös henkilöstön huomioimisella, arvostuksella työntekijää kohtaan sekä huomioimalla työntekijän yksityiselämä. Esimiehen antamalla positiivisella palautteella ja työntekoon kannustamisella edistettiin myös hoitohenkilökunnan työhyvinvointia.
Hoitohenkilöstö kokee esimiehen edistävän työhyvinvointia parhaiten huomioimalla henkilöstön, olemalla kiinnostunut alaisistaan sekä on olemalla ammattitaitoinen. Jatkossa kaivataan kuitenkin kattavammin tietoa esimiehen ongelmanratkaisutaitojen merkityksestä työhyvinvoinnin edistämisessä hoitotyössä. Lisäksi työnohjauksen menetelmien merkitys työhyvinvointiin hoitotyössä on tarpeellinen jatkotutkimusaihe, koska työnohjauksen on todettu parantavan työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin merkitys hoitovirheisiin kaipaa myös lisää tutkimustietoa.
Tulokset osoittivat, että esimiehen persoonalla, oikeudenmukaisella ja tasapuolisella kohtelulla sekä johtamistyylillä oli vaikutusta työhyvinvoinnin syntyyn. Esimiehen oli onnistuttava hoitohenkilökunnan mielestä työvuorosuunnittelussa sekä oltava hyvä ongelmanratkaisu- ja ammattitaito. Esimiehen tuki työssä kehittymiseen ja työn sisältöön sekä vaikuttamismahdollisuus omiin työtehtäviin vaikuttivat työhyvinvoinnin edistämiseen. Työhyvinvointia edistettiin myös henkilöstön huomioimisella, arvostuksella työntekijää kohtaan sekä huomioimalla työntekijän yksityiselämä. Esimiehen antamalla positiivisella palautteella ja työntekoon kannustamisella edistettiin myös hoitohenkilökunnan työhyvinvointia.
Hoitohenkilöstö kokee esimiehen edistävän työhyvinvointia parhaiten huomioimalla henkilöstön, olemalla kiinnostunut alaisistaan sekä on olemalla ammattitaitoinen. Jatkossa kaivataan kuitenkin kattavammin tietoa esimiehen ongelmanratkaisutaitojen merkityksestä työhyvinvoinnin edistämisessä hoitotyössä. Lisäksi työnohjauksen menetelmien merkitys työhyvinvointiin hoitotyössä on tarpeellinen jatkotutkimusaihe, koska työnohjauksen on todettu parantavan työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin merkitys hoitovirheisiin kaipaa myös lisää tutkimustietoa.