IKÄÄNTYVIEN VENÄJÄNKIELISTEN MAAHANMUUTTAJIEN KOKEMUKSIA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN
Madisson, Helle; Metsa, Lempi (2010)
Madisson, Helle
Metsa, Lempi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003022675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003022675
Tiivistelmä
Madisson, Helle & Metsa, Lempi. Ikääntyvien venäjänkielisten maahanmuuttajien kokemuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä Suomessa. Helsinki, kevät 2010, 68 sivua, 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyömme liittyy EU-projektin rahoittamaan tutkimukseen, joka suorite-taan rinnakkain Suomessa ja Virossa ja tuloksia verrataan keskenään. Tavoit-teena on saada kuva pääkaupunkiseudulla asuvista venäläisistä maahanmuuttajataustaisista ikäihmisistä ja heidän arjestaan, palvelujen käytöstä ja niihin liittyvistä toiveista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pääkaupunkiseudulla asuvien yli 65-vuotiaiden venäjänkielisten kokemuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä Suomessa. Tavoitteemme oli kartoittaa, minkälaisia palveluja he käyttävät. Kysyimme haastateltaviltamme, mistä he saavat tietoja tarjolla olevista palveluista, ja selvitimme heidän ehdotuksiaan palvelujen parantamiseksi.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto kerättiin fokusryhmämenetelmää käyttäen teemahaastattelun avulla. Tutkimusta varten olemme haastatelleet neljää yli 65-vuotiasta venäjänkielistä pääkaupunkiseu-dulla asuvaa maahanmuuttajaa. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyömme päätulosten mukaan selvisi, että venäjänkieliset ikääntyneet käyttivät sosiaali- ja terveyspalveluja Suomessa säännöllisesti tarpeiden mukaan. Myös entisen kotimaan palveluja käytettiin. Kolmannen sektorin palveluja ei käytetty lainkaan. Tulokset osoittavat, että tiedon saanti palveluista oli laajaa ja monipuolista. Palvelujen parantamiseksi ehdotettiin venäjänkielisiä lääkeselosteita.
Johtopäätöksenä tämän opinnäytetyön perusteella voidaan sanoa, että terveyspalveluja käytettiin sosiaalipalveluja enemmän, esimerkiksi kroonisten sairauksien seurantaan ja hoitoon. Venäjänkielisillä ikäihmisillä oli samanlaisia kroonisia sairauksia kuin suomalaisilla iäkkäillä. Sosiaalipalvelujen tarve oli vähäistä johtuen kohderyhmän omatoimisuudesta. Palvelujen laatuun Suomessa oltiin pääosin tyytyväisiä. Hyvä arkikielen taito lisäsi tyytyväisyyttä sekä rohkeutta kommunikoida sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa.
Asiasanat: maahanmuuttajat, venäjänkieliset, vanhukset, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyömme liittyy EU-projektin rahoittamaan tutkimukseen, joka suorite-taan rinnakkain Suomessa ja Virossa ja tuloksia verrataan keskenään. Tavoit-teena on saada kuva pääkaupunkiseudulla asuvista venäläisistä maahanmuuttajataustaisista ikäihmisistä ja heidän arjestaan, palvelujen käytöstä ja niihin liittyvistä toiveista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pääkaupunkiseudulla asuvien yli 65-vuotiaiden venäjänkielisten kokemuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä Suomessa. Tavoitteemme oli kartoittaa, minkälaisia palveluja he käyttävät. Kysyimme haastateltaviltamme, mistä he saavat tietoja tarjolla olevista palveluista, ja selvitimme heidän ehdotuksiaan palvelujen parantamiseksi.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto kerättiin fokusryhmämenetelmää käyttäen teemahaastattelun avulla. Tutkimusta varten olemme haastatelleet neljää yli 65-vuotiasta venäjänkielistä pääkaupunkiseu-dulla asuvaa maahanmuuttajaa. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyömme päätulosten mukaan selvisi, että venäjänkieliset ikääntyneet käyttivät sosiaali- ja terveyspalveluja Suomessa säännöllisesti tarpeiden mukaan. Myös entisen kotimaan palveluja käytettiin. Kolmannen sektorin palveluja ei käytetty lainkaan. Tulokset osoittavat, että tiedon saanti palveluista oli laajaa ja monipuolista. Palvelujen parantamiseksi ehdotettiin venäjänkielisiä lääkeselosteita.
Johtopäätöksenä tämän opinnäytetyön perusteella voidaan sanoa, että terveyspalveluja käytettiin sosiaalipalveluja enemmän, esimerkiksi kroonisten sairauksien seurantaan ja hoitoon. Venäjänkielisillä ikäihmisillä oli samanlaisia kroonisia sairauksia kuin suomalaisilla iäkkäillä. Sosiaalipalvelujen tarve oli vähäistä johtuen kohderyhmän omatoimisuudesta. Palvelujen laatuun Suomessa oltiin pääosin tyytyväisiä. Hyvä arkikielen taito lisäsi tyytyväisyyttä sekä rohkeutta kommunikoida sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa.
Asiasanat: maahanmuuttajat, venäjänkieliset, vanhukset, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut.