Terveisiä erakkovaltiosta : Pohjois-Korea suomalaisessa uutisdiskurssissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä pyrin selvittämään, miten Korean demokraattisesta kansantasavallasta (Pohjois-Korea) puhutaan Ilta-Sanomissa ja Helsingin Sanomissa. Haluan selvittää miten Pohjois-Koreaa kuvaillaan valtiona, sen kansaa ihmisinä ja Kim Jong-unia johtajana. Lähestyn aihepiiriä diskurssianalyysin keinoin.

Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat ovat osa Sanoma-konsernia ja muodostavat siksi mielenkiintoisen vertailuparin. Molemmat ilmestyvät päivittäin ja niitä luetaan ympäri Suomen. Ilta-Sanomat on iltapäivälehti, jonka ote uutisointiin on lähtökohtaisesti viihdepainotteisempi kuin Helsingin Sanomien. Aineistoni koostuu molempien lehtien vuoden 2015 Pohjois-Koreaa koskevista uutisista. Olen jättänyt aineistosta pois viihde- ja urheilu-uutiset, ellei niissä käsitellä Pohjois-Korean kulttuuria tai suhdetta muuhun maailmaan.

Suurin osa Ilta-Sanomien uutisista on muokattu kansainvälisen uutistoimiston (esimerkiksi Reuters) toimittamasta materiaalista. Aineistosta löytyy myös muutamia Ilta-Sanomien juttuja, jotka toimittajat ovat kirjoittaneet Etelä-Koreassa. Helsingin Sanomien aineistossa on sekä uutistoimistojen että ulkomaan kirjeenvaihtajan uutisia. Helsingin Sanomilla on vakituinen kirjeenvaihtaja Kiinan Pekingissä.

Diskurssianalyysi ei anna kysymyksiin täydellisiä vastauksia, mutta laaja aineisto osoittaa tunnistettavia puhetyylejä Pohjois-Koreasta uutisoidessa. Pohjois-Korean valtiota kuvataan useimmiten sulkeutuneeksi ja eristäytyneeksi – ulkopuoliseksi maailmanpolitiikassa. Helsingin Sanomat kuvaa maata diktatuuriksi huomattavasti useammin kuin Ilta-Sanomat. Pohjois-Korean kansa nähdään johdolle alisteisena, useimmiten vangin tai pakolaisen roolissa. Myös kansan kokema nälänhätä ja siihen vertautuva eliitin tuhlaileva elämäntyyli ovat yleisiä uutisissa mainittuja asioita. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un nähdään lähes yhtä usein johtajana tai diktaattorina.

Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien sanavalinnat poikkeavat toisistaan erityisesti siinä, miten ne kuvailevat kansalaisia ja valtiota. Ilta-Sanomien kuvailut ovat neutraalimpia, Helsingin Sanomien jyrkempiä. Kurjuusdiskurssi, jossa pohjoiskorealaiset nähdään nälänhädästä ja köyhyydestä kärsivänä, esiintyy ainoastaan Helsingin Sanomissa. Ilta-Sanomissa keskitytään huomattavasti harvemmin nälänhätään ja ihmisoikeusloukkauksiin.

In this thesis, my goal is to find out how People’s Democratic Republic of Korea (North Korea) is represented in Finnish newspapers Ilta-Sanomat and Helsingin Sanomat. I want to find out how North Korea is represented as a nation, how it’s people are represented as a people and how Kim Jong-un is represented as a leader. I approach my subject through discourse analysis.

Ilta-Sanomat and Helsingin Sanomat are both part of Sanoma Corporation and thus make for an interesting comparison. Both are daily newspapers and read throughout Finland. Ilta-Sanomat has a lighter approach to news than Helsingin Sanomat. The material of my study consists of North Korea related news from both newspapers, published in 2015. I’ve excluded entertainment and sports related news, except for the ones that describe North Korean culture or its relationship with other countries.

Most of the news from Ilta-Sanomat are modified from materials of international news agencies, such as Reuters. In the study material, there’s also a few stories from Ilta-Sanomat that their journalists have written while visiting South Korea. Helsingin Sanomat has news from news agencies and a foreign correspondent. They have a resident foreign correspondent in Beijing, China.

Discourse analysis doesn’t give out exact answers to questions, but the extensive material reveals clear patterns in news stories about North Korea. As a nation, North Korea is often described as closed off and isolated – an outsider in world politics. The people of North Korea are seen as subjects of rule for the leadership, often in the role of a defector or a refugee. Starvation of the people and the luxurious lifestyle of the elite are often presented side by side. The leader of North Korea, Kim Jong-un, is most often seen as a dictator or a leader.

The word choices between Helsingin Sanomat and Ilta-Sanomat differ from each other especially in how they describe the people and the nation. Ilta-Sanomat has more neutral descriptions of both. The discourse of misery, in which North Koreans are seen as sufferers of famine and poverty, appears only in Helsingin Sanomat. Ilta-Sanomat rarely focuses on matters of famine or human rights violations.