Neuvolan perhetyö Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymässä perheiden kokemana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymässä neuvolan perhetyön asiakkaina olleiden perheiden kokemuksia liittyen annettuun perhetyöhön. Tutkimuksen tavoitteena oli mielipiteiden ja kokemusten pohjalta saada yleistettyä tietoa neuvolan perhetyöstä sekä tietoa neuvolan perhetyön hyödyllisyydestä.

Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmän muodostivat helmikuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana neuvolan perhetyössä olleet perheet (N=19). Tutkimusaineisto kerättiin syyskuussa 2016 puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselyitä palautui 10 eli vastausprosentiksi saatiin 52,6 %. Aineiston analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimustulosten mukaan neuvolan perhetyön asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä annettuun palveluun. Perheiden tuen tarpeet kohdentuivat jaksamiseen, keskustelun tarpeeseen, lasten hoitamiseen ja kasvatukseen, perhetilanteen muutokseen ja sosiaalisen verkoston puuttumiseen liittyvään avun tarpeeseen. Perheet kokivat saaneensa apua eniten jaksamiseen liittyen. Neuvolan perhetyön menetelminä oli käytetty keskustelua, lapsen kasvatukseen annettua tukea ja siihen liittyviä menetelmiä sekä lastenhoitoa. Kehittämiskohteiksi perheet asettivat neuvolan perhetyön menetelmien ja käyntien suunnitelmallisuuden kehittämisen sekä palvelun hakeutumiseen liittyvän kynnyksen madaltamisen. Perheiltä ilmeni huolta palvelun mahdollisesta riittämättömyydestä tulevaisuudessa avun tarvitsijoiden lisääntyessä.

Jatkotutkimushaasteena voisi selvittää neuvolan perhetyön, neuvolan ja lapsiperheiden kotipalvelun yhteistyötä. Varhaisen tuen tarjoaminen lisääntyy yhteistyön voimalla. Jatkotutkimuksena tutkimuksen voisi myös toistaa suuremmalla otosjoukolla, esimerkiksi neuvolan perhetyön palvelun aloittamisesta lähtien. Tutkimukseen osallistuneet perheet jakoivat kehittämisehdotuksia neuvolan perhetyölle. Jatkotutkimuksena näistä voisi hyödyntää esimerkiksi neuvolan perhetyön menetelmien kehittämisen.

The purpose of this thesis was to examine the experiences of families who had used the family work services provided by a maternity and child health clinic of the joint municipal authority for primary services of Northern Satakunta. The aim of this stu-dy was to use these opinions and experiences regarding the received family work as a basis for gathering generalised knowledge of family work realised at the maternity and child health clinic as well as information on the usefulness of this service.

The qualitative research method was used in this study. The focus group consisted of families who had attended family work at the clinic (N=19) between February 2015 and February 2016. The research data were collected in September 2016 using a semi-structured questionnaire. 10 questionnaires were returned, resulting in the response rate of 52.6%. Inductive content analysis was applied in analysing the data.

Based on the research findings, the clients of family work at the maternity and child health clinic were primarily satisfied with the service they had received. The families had needed support in the areas of coping, having someone to talk to, taking care of and bringing up children, and change in the family situation as well as due to the lack of a social network. The families considered that they had received most help related to coping. Methods applied in the family work at the clinic included discussion, sup-port related to bringing up children and related approaches as well as childcare. De-velopment areas recognised by the families included a more systematic approach to methods and appointments of family work at the clinic as well as lowering the threshold for seeking the service. The families expressed a concern on possible insuf-ficiency of the service in the future, as the numbers of those in need of help were considered to increase.

Future research could focus on investigating the cooperation between family work, maternity and child health clinics and the home services for families with children. The provision of early support will increase when it is aided by cooperation. Further studies could also recreate this study using a larger sample population, for instance from the start of the provision of family work at the clinic. The families participating in the study provided development suggestions for the family work at the clinic. In further research, these suggestions could also be utilised, e.g. in the development of the methods used in family work at the clinic