Hyvinkään sairaalan medisiinisten poliklinikoiden potilasohjauksen kartoitus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä potilasohjauksen kartoitus Hyvinkään sairaalan medisiinisille poliklinikoille. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää medisiinisillä poliklinikoilla työskentelevien sairaanhoitajien näkemyksiä hyvästä potilasohjauksesta ja siitä, mitä hyvä potilasohjaus pitää sisällään. Tavoitteena oli saada tietoa millä keinoilla potilaita tällä hetkellä ohjataan ja millaisia ehdotuksia sairaanhoitajilla oli potilasohjauksen kehittämiseksi. Tavoitteena oli lisäksi selvittää miten yksikön sairaanhoitajat ovat valmiita vastaanottamaan sähköisen potilasohjauksen osaksi omaa työtään sekä mitä potilasohjauksen menetelmiä hoitajien mielestä voisi siirtää sähköiseen muotoon. Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa kehittämisideoita potilasohjaukseen, joita yksikkö voi tulevaisuudessa hyödyntää.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui poliklinikkatoiminnasta, sairaanhoitajan ammatillisesta osaamisesta, hyvästä potilasohjauksesta, erilaisista potilasohjausmenetelmistä sekä sähköisestä potilasohjauksesta. Teoreettisen viitekehyksen lähteinä käytettiin kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuksia sekä alan kirjallisuutta. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, jonka kysymykset pohjautuivat opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelulla. Teemoina käytettiin opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä.

Tuloksista selvisi, että hoitajat ovat omaksuneet potilaslähtöisen hoitotyön osaksi työskentelyään. Hoitajat mainitsivat muun muassa potilaan tiedonvastaanottamiskyvyn, taustan huomioimisen, potilaan kuuntelemisen, ohjauksen oikea-aikaisuuden ja selkeän kielenkäytön kuuluvan hyvän potilasohjauksen ominaisuuksiin. Hoitajat kertoivat, että hyvään potilasohjaukseen kuuluu rauhallinen ohjaustilanne ja riittävästi aikaa ohjata potilasta. Monet olivat sitä mieltä, että ohjaustilanteisiin pitäisi varata enemmän aikaa. Tuloksista selvisi myös, että ohjaustilanne saattaa usein keskeytyä esimerkiksi oven kolkutukseen tai puhelimen soimiseen, jolloin mahdollisuus rauhalliseen ohjaustilanteeseen häiriintyy. Suurin osa hoitajista piti omaa tietotaitouttaan riittävänä ohjata potilaita, mutta selkeyttä kaivattiin potilasohjeisiin, koskien esimerkiksi potilaan seurantaa tai lääkitystä. Lähes kaikki vastasivat olevansa valmiita käyttämään sähköisiä potilasohjausmenetelmiä omassa työssään. Hoitajat mainitsivat, etteivät sähköiset ohjausmenetelmät voi kuitenkaan korvata kasvotusten tapahtuvaa ohjausta.

The purpose of this thesis was to do a survey of patient education for the internal medicine outpatient clinic of Hyvinkää hospital. The aim of this thesis was to examine nurse definitions of good patient education and its content. The aim was to investigate which counselling methods are currently being used and what kind of suggestions the nurses have about developing patient education. The aim was also to determine how well the nurses of the internal medicine outpatient clinic are willing to accept electronic patient education as a part of their work and which counselling methods would they be ready to move into electronic form. The purpose was to give development ideas for patient education that the unit can exploit in the future.

The theoretical frame of reference was formed from outpatient clinic activity, vocational competence of nurses, good patient education, different patient counselling methods and electronic patient education. National and international research and literature in the field were used as sources for the theoretical frame of reference. A qualitative research method was used in this thesis. The data was gathered by a questionnaire and the questions were based on research questions of the thesis. The method of data analysis was thematic. The research questions were used as themes.

The results showed that nurses have absorbed patient-centred nursing as a part of their work. Nurses mentioned that good patient education contains patient’s ability to receive information, consideration of patient’s background, listening to a patient, well-timed patient education and clear usage of language among other things. Nurses also mentioned that peaceful counselling situation and enough time to counsel patient are parts of good patient education. Many of the nurses pointed out that more time is needed in the counselling situations. The results also indicated that counselling situations may often be interrupted by a knock on the door or a phone ringing, which disturb the chance of a peaceful counselling situation. Most of the nurses found their own know-how adequate for counselling patients but clarity of patient guidelines was needed concerning for instance patients follow ups or medication. Nurses regarded that there should be more training arranged so that their own know-how would be maintained. Almost everyone answered that they are ready to use electronic patient education methods as a part of their work. Nurses mentioned that electronic counselling methods however are no substitute for face to face counselling.