Kirjasto kotiin? : yleisten kirjastojen ikääntyvien palvelut ja kotipalvelu
Rajala, Tarja (2016)
Turun ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702072125
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702072125
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoite oli selvittää, miten Suomen suurten kaupunkien yleisissä kirjastoissa on toteutettu ikääntyneiden kirjastopalvelut ja erityisesti kirjaston kotipalvelu. Tutkimusta on tarkoitus käyttää pohjana Turun kaupunginkirjaston kotipalvelutoimintaa kehitettäessä, joten toiveena oli löytää hyviä käytäntöjä palvelun tuottamiseen tehokkaasti.
Muissa tutkimuksissa on todettu kulttuurin merkitys ihmisen hyvinvointiin eri elinkaaren vaiheissa. Yleisten kirjastojen ikääntyneiden palvelut ovat tärkeitä erityisesti niille asiakkaille, jotka ovat koko ikänsä käyttäneet kirjastoa. Kirjastot palvelevat ikääntyneitä varsin monipuolisesti, mutta kun asiakas ei enää pääse itse tulemaan kirjastoon, voi palvelu loppua täysin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, koska tutkimustietoa ja kirjallisuutta aiheesta on vähän. Teemahaastattelun käytön tarkoituksena oli nostaa esiin taustalla olevia asioita ja antaa haastateltaville tilaa kertoa kokemuksistaan ja havainnoistaan.
Haastattelut tehtiin touko-kesäkuussa 2016 Espoossa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Haastatteluissa yleisten kirjastojen kotipalvelun ammattilaiset kuvasivat kotipalvelutyön prosesseja ja käytäntöjä. Haastatteluissa nousi esiin se, että nämä kuusi kaupunginkirjastoa järjestävät kotipalveluaan varsin eri tavoin, vaikka joissakin perusprosessit olivat samankaltaisia.
Ääripäinä eri tavoista hoitaa kirjaston kotipalvelua ovat Espoon kaupunginkirjasto, jolla on omat kuljetukset ja vakinainen henkilökunta ja toisaalta Vantaan kaupunginkirjasto, joka on ulkoistanut kotipalvelutoiminnan SPR:n vapaaehtoisille.
Yhtä selkeästi parasta tapaa tutkimus ei nostanut esiin. Selkeät prosessit ja niitä hyvin tukevat tietojärjestelmät sekä motivoitunut henkilökunta tuntuvat kuitenkin olevan yhteistä niille kirjastoille, jotka pystyvät tarjoamaan kotipalvelua varsin mittavalle joukolle iäkkäitä asiakkaitaan.
Muissa tutkimuksissa on todettu kulttuurin merkitys ihmisen hyvinvointiin eri elinkaaren vaiheissa. Yleisten kirjastojen ikääntyneiden palvelut ovat tärkeitä erityisesti niille asiakkaille, jotka ovat koko ikänsä käyttäneet kirjastoa. Kirjastot palvelevat ikääntyneitä varsin monipuolisesti, mutta kun asiakas ei enää pääse itse tulemaan kirjastoon, voi palvelu loppua täysin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, koska tutkimustietoa ja kirjallisuutta aiheesta on vähän. Teemahaastattelun käytön tarkoituksena oli nostaa esiin taustalla olevia asioita ja antaa haastateltaville tilaa kertoa kokemuksistaan ja havainnoistaan.
Haastattelut tehtiin touko-kesäkuussa 2016 Espoossa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Haastatteluissa yleisten kirjastojen kotipalvelun ammattilaiset kuvasivat kotipalvelutyön prosesseja ja käytäntöjä. Haastatteluissa nousi esiin se, että nämä kuusi kaupunginkirjastoa järjestävät kotipalveluaan varsin eri tavoin, vaikka joissakin perusprosessit olivat samankaltaisia.
Ääripäinä eri tavoista hoitaa kirjaston kotipalvelua ovat Espoon kaupunginkirjasto, jolla on omat kuljetukset ja vakinainen henkilökunta ja toisaalta Vantaan kaupunginkirjasto, joka on ulkoistanut kotipalvelutoiminnan SPR:n vapaaehtoisille.
Yhtä selkeästi parasta tapaa tutkimus ei nostanut esiin. Selkeät prosessit ja niitä hyvin tukevat tietojärjestelmät sekä motivoitunut henkilökunta tuntuvat kuitenkin olevan yhteistä niille kirjastoille, jotka pystyvät tarjoamaan kotipalvelua varsin mittavalle joukolle iäkkäitä asiakkaitaan.