Kuivatuotetehtaan tuotteiden ominaisuuksien tutkiminen
Lapatto, Mikko (2010)
Lapatto, Mikko
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003316061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003316061
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä oli tarkoituksena tutkia Kuivabetoni Jurvanen & Havo Oy:n kuivatuotetehtaan tietyistä tuotteista valmistettujen kuutio- ja prismakoekappaleiden puristuslujuuksien suhdetta toisiinsa ja määrittää niiden välinen korrelaatio kullekkin tuotteelle. Työn toisena tarkoituksena oli tutkia eräästä tuotteesta johdettujen testimassojen ominaisuuksia, pääasiassa niiden märkämassojen ilmamäärää (SFS SFS-EN 1015-7) ja leviämää eli massojen notkeutta (SFS-EN 1015-3 + A1 + A2).
Tutkimuksissa käytetyt menetelmät ja työvaiheet perustuvat Suomen standardoimisliiton SFS standardoituihin testeihin, ja niitä pyrittiin osittain pelkistämään ja soveltamaan, jotta testejä voitaisiin toistaa helposti.
Korrelaatio määriteltiin yhteensä kolmesta eri tuotteesta, joista eräästä tuotteesta tehtiin kaksi eri versiota.
Koekappaleina käytettiin kuutiokoekappaleita 150 mm * 150 mm * 150 mm (SFS-EN 12390-3) ja prismakoekappaleita 40 mm * 40 mm * 160 mm (SFS-EN 1015-11 + A1). Korrelaation määritykseen käytettiin Pearsonin menetelmää, jossa puristuslujuuksien perusteella selvitettiin siis se, ovatko tuotekohtaiset kuutio- ja prismakoekappaleiden puristuslujuudet yhtenevät vai eroavatko ne toisistaan ja jos eroavat, niin kuinka paljon. Toisin sanoen haluttiin saada tietoa siitä, vaikuttaako koekappaleen koko ja muoto tuotteen puristuslujuuteen.
Tulokset osoittavat sen, että koekappaleiden puristuslujuuksien perusteella tutkittavien tuotteiden kuutio- ja prismakoekappaleilla on vahva korrelaatio tuotekohtaisesti.
Testimassojen tuloksista voidaan havaita se, että pienilläkin reseptin muutoksilla on vaikutusta märkämassojen tutkittuihin ominaisuuksiin.
Tutkimuksissa käytetyt menetelmät ja työvaiheet perustuvat Suomen standardoimisliiton SFS standardoituihin testeihin, ja niitä pyrittiin osittain pelkistämään ja soveltamaan, jotta testejä voitaisiin toistaa helposti.
Korrelaatio määriteltiin yhteensä kolmesta eri tuotteesta, joista eräästä tuotteesta tehtiin kaksi eri versiota.
Koekappaleina käytettiin kuutiokoekappaleita 150 mm * 150 mm * 150 mm (SFS-EN 12390-3) ja prismakoekappaleita 40 mm * 40 mm * 160 mm (SFS-EN 1015-11 + A1). Korrelaation määritykseen käytettiin Pearsonin menetelmää, jossa puristuslujuuksien perusteella selvitettiin siis se, ovatko tuotekohtaiset kuutio- ja prismakoekappaleiden puristuslujuudet yhtenevät vai eroavatko ne toisistaan ja jos eroavat, niin kuinka paljon. Toisin sanoen haluttiin saada tietoa siitä, vaikuttaako koekappaleen koko ja muoto tuotteen puristuslujuuteen.
Tulokset osoittavat sen, että koekappaleiden puristuslujuuksien perusteella tutkittavien tuotteiden kuutio- ja prismakoekappaleilla on vahva korrelaatio tuotekohtaisesti.
Testimassojen tuloksista voidaan havaita se, että pienilläkin reseptin muutoksilla on vaikutusta märkämassojen tutkittuihin ominaisuuksiin.
