Lähihoitaja laboratorioon näytteenottajaksi : perehdytyssuunnitelman laatiminen Tykslabille

Abstract

Muita terveydenhuoltoalan ammattilaisia on Suomessa koulutettu näytteenottajiksi laboratorioihin, koska bioanalyytikoista ja laboratoriohoitajista on ollut pulaa. Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Tyks-Sapa-liikelaitoksen Tykslabissa koettiin tarve varautua tilanteeseen, jotta työntekijöiden riittävyys ja työssä osaaminen voitaisiin tulevaisuudessa varmistaa. Mielenkiinnon kohteena ovat etenkin näytteenottokurssin suorittaneet lähihoitajat, joiden näytteenotto-osaaminen on kuitenkin vähäisen koulutuksen takia huolellisesti varmistettava.

Kehittämisprojektin aikana tutkittiin omassa organisaatiossa (Tykslab os. 186) tilanteesta jo olemassa olevaa tietoa ja kokemusta, mihin perustuen lähihoitajien työhön perehdyttämiseksi laadittiin koko organisaation tarpeita vastaava perehdytyssuunnitelma, jolla tavoite lähihoitajien työssä osaamisesta olisi parhaiten varmistettavissa. Suunnitelma valmistui joulukuussa 2016, ja siihen kirjattiin myös perehdyttämistä sisällöllisesti tukevia materiaalilähteitä.

Tutkimusote oli pääosin kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kohdejoukon (Tykslab os. 186) työntekijöitä (N=6), joiden kanssa toteutettiin neljä teemahaastattelua kolmesta eri näkökulmasta: näytteenottotyöhön perehdytetyt muiden terveydenhuoltoalojen ammattilaiset (N=2), heitä perehdyttäneet laboratoriohoitajat (N=3) ja yksikön esimies (N=1). Haastatteluaineistolle suoritettiin teoriaohjaava sisällönanalyysi. Lisäksi näytteenottotyöhön sisältyvien asioiden perehdytysmäärän tarpeen selvittämiseksi tarkemmin tutkimukseen osallistuneet henkilöt (N=6) vastasivat pienimuotoiseen kyselyyn, mikä käsiteltiin kuvailevan tilastollisen analyysin keinoin.

Tutkimustulokset johtopäätöksineen paljastivat ilmiöstä jo aiemmin tiedetyn mukaisesti sen, että muiden terveydenhuoltoalojen ammattilaiset tarvitsevat laboratorion näytteenottotyöhön tullessaan paljon ohjauksellista ja sisällöllistä perehdytystä. Tämä edellyttää heitä perehdyttäviltä laboratoriohoitajilta hyviä työyhteisötaitoja ja yksikön esimieheltä kokonaisvaltaista johtamisosaamista. Työhön perehdyttämisen suunnitelmallisuutta lisäämällä sen laatua ja tehokkuutta on mahdollista parantaa.

The professionals of other health care fields have been trained to work as sample takers in laboratories due to lack of biomedical laboratory scientists in Finland. A Hospital District of Southwest Finland’s Public Utility Tyk-Sapa’s laboratory enterprise Tykslab also saw that it should be more prepared for this situation to secure the number and know-how of their employees in future. Practical nurses who have completed a course of sample taking are the main group of interest. However, this course is rather short and therefore their know-how in work must be secured accurately.

The purpose of this development project was to study the existing knowledge and experience in the organisation (Tykslab department 186). Based on the information gained from the study an orientation plan was created for the need of the whole organization whereby the aim of securing practical nurses’ know-how in their work could best be guaranteed. The plan was completed in December 2016 including also useful sources for material supporting the orientation.

The study approach was mainly qualitative. The study data was collected through four theme interviews which were conducted from three different perspectives: from the perspective of the professionals of other health care fields (N=2) who had been familiarised with sample taking, from the perspective of the biomedical laboratory scientists providing work orientation (N=3), and from the perspective of the superior of the unit (N=1). The interview material was analysed with theory-driven content analysis. Furthermore, every person (N=6) who participated in the interviews filled a small-scale inquiry to estimate the needed amount of the orientation about the matters of sample collection. These answers were processed with descriptive statistics.

As assumed based on prior knowledge, the study results verified that the professionals from other health care fields need a lot guidance and contents based work orientation when starting as sample takers in the laboratory. This requires that the biomedical laboratory scientists providing the work orientation have good work community skills. In addition, the superior of the unit should possess comprehensive management skills. Therefore, the quality and effectiveness of work orientation could be increased by making it more methodical and systematic.