OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT : Kauko- , maa- ja puukeskuslämmityksen perustamis- ja käyttökustannukset
Tervonen, Tuomas (2009)
Tervonen, Tuomas
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003155657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003155657
Tiivistelmä
Työssä käsitellään omakotitalojen eri lämmitysmuotoja. Näitä ovat esimerkiksi kaukolämpö, sähkölämmitys, puulämmitys
ja erilaiset lämpöpumppujärjestelmät. Tarkoituksena oli selvittää eri lämmitysmuotojen energiatehokkuutta,
rakentamisaikaisia kustannuksia, ylläpitokustannuksia sekä käyttömukavuutta. Työssä esiintyy kolme esimerkkitaloa,
joista suoritetaan energiankulutuslaskelmat. Energiakulutuslaskelmat tehdään Rakentamismääräyskokoelma
osan D5 avulla.
Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttaa rakennuksen koko, sijainti ja asukkaiden elämäntapa. Lämmitystapaa
valittaessa arvioidaan, kuinka paljon siihen uskalletaan investoida. Maalämpöpumppujärjestelmä on kallis investointi
rakennusvaiheessa verrattuna esimerkiksi sähkölämmitykseen. Lämpöpumppu- ja kaukolämpöjärjestelmissä
taloon rakennetaan vesikiertoinen lattialämmitys, joka on asumisviihtyvyydeltään erinomainen.
Talon energiatehokkuuteen vaikuttaa talon ulkovaipan lämmöneristyskyky, tiiveys ja LVI-tekniikka. Ulkovaipan
lämmöneristävyyteen vaikutetaan paksummilla eristevahvuuksilla ja energiatehokkaimmilla ikkunoilla. Lämmöneristävyytä
mitataan U-arvolla. U-arvo kertoo sen lämpömäärän, minkä rakennusosa läpäisee tietyillä arvoilla.
Se on erittäin hyvä vertailutyökalu rakennusosille. Rakentamista ohjataan määräyksillä ja valvonnalla.
Lämmitysjärjestelmien tekninen elinkaari on erilainen. Puukattilan komponenttien ikä ei ole kovin pitkä, kun taas
sähkölämmityksen järjestelmä on huoltovapaa. Lämpöpumppujärjestelmissä pumpun elinkaaren oletetaan olevan
15-25 vuotta.
Tulokset osoittavat, että nykyaikaisilla materiaaleilla ja voimassa olevien määräysten mukaisesti rakennetut talot
ovat hyvin samankaltaisia energiatehokkuudeltaan. Eroja tulee esimerkiksi ikkunoiden asettelusta ilmansuuntiin
nähden. Talon pohjaratkaisun tulisi olla yksinkertainen, jolloin rakennukseen ei tule ylimääräisiä nurkkia.
Energian säästäminen tulee olemaan tulevaisuudessa vielä nykyistä suurempi seikka, ja ympäristön suojelemisen
merkitys korostuu. Se tulee näkymään rakentamisessa tiukentuvilla määräyksillä, jolloin myös rakentaminen kallistuu.
ja erilaiset lämpöpumppujärjestelmät. Tarkoituksena oli selvittää eri lämmitysmuotojen energiatehokkuutta,
rakentamisaikaisia kustannuksia, ylläpitokustannuksia sekä käyttömukavuutta. Työssä esiintyy kolme esimerkkitaloa,
joista suoritetaan energiankulutuslaskelmat. Energiakulutuslaskelmat tehdään Rakentamismääräyskokoelma
osan D5 avulla.
Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttaa rakennuksen koko, sijainti ja asukkaiden elämäntapa. Lämmitystapaa
valittaessa arvioidaan, kuinka paljon siihen uskalletaan investoida. Maalämpöpumppujärjestelmä on kallis investointi
rakennusvaiheessa verrattuna esimerkiksi sähkölämmitykseen. Lämpöpumppu- ja kaukolämpöjärjestelmissä
taloon rakennetaan vesikiertoinen lattialämmitys, joka on asumisviihtyvyydeltään erinomainen.
Talon energiatehokkuuteen vaikuttaa talon ulkovaipan lämmöneristyskyky, tiiveys ja LVI-tekniikka. Ulkovaipan
lämmöneristävyyteen vaikutetaan paksummilla eristevahvuuksilla ja energiatehokkaimmilla ikkunoilla. Lämmöneristävyytä
mitataan U-arvolla. U-arvo kertoo sen lämpömäärän, minkä rakennusosa läpäisee tietyillä arvoilla.
Se on erittäin hyvä vertailutyökalu rakennusosille. Rakentamista ohjataan määräyksillä ja valvonnalla.
Lämmitysjärjestelmien tekninen elinkaari on erilainen. Puukattilan komponenttien ikä ei ole kovin pitkä, kun taas
sähkölämmityksen järjestelmä on huoltovapaa. Lämpöpumppujärjestelmissä pumpun elinkaaren oletetaan olevan
15-25 vuotta.
Tulokset osoittavat, että nykyaikaisilla materiaaleilla ja voimassa olevien määräysten mukaisesti rakennetut talot
ovat hyvin samankaltaisia energiatehokkuudeltaan. Eroja tulee esimerkiksi ikkunoiden asettelusta ilmansuuntiin
nähden. Talon pohjaratkaisun tulisi olla yksinkertainen, jolloin rakennukseen ei tule ylimääräisiä nurkkia.
Energian säästäminen tulee olemaan tulevaisuudessa vielä nykyistä suurempi seikka, ja ympäristön suojelemisen
merkitys korostuu. Se tulee näkymään rakentamisessa tiukentuvilla määräyksillä, jolloin myös rakentaminen kallistuu.