”Mitä jos et oikeesti oo siellä koulussa etkä missään, ni mitä sitte?” : palvelumuotoilua Salon etsivälle nuorisotyölle

Abstract

Työn päätavoitteena oli kartoittaa Salon kaupungin etsivän nuorisotyön palvelun nykytilaa, ja sen pohjalta selkeyttää palvelupolkua. Toisena tavoitteena oli miettiä palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen työkaluja työskentelyn tueksi. Kohderyhmäksi rajattiin jo etsivän nuorisotyön palvelun piirissä olevat nuoret.

Salon etsivä nuorisotyö auttaa 15–29 vuotiaita opiskelu- tai työpaikkaa vailla olevia nuoria pääsemään oikeiden palvelujen piiriin. Vuonna 2011 voimaan tullut nuorisolain muutos ja nuorisotakuu toivat etsivän työmuodon kaiken kansan tietoon. Nuorisotakuun idea on taata kaikille koulunsa päättäville koulutus- tai työpaikka, ja tarpeen vaatiessa etsivä nuorisotyö tavoittaa ja auttaa takuuseen oikeutettuja nuoria. Palvelun muodostumisessa olennaisia tekijöitä ovat nuoret, joilla jokaisella on yksilölliset avun ja tuen tarpeensa, kaupunki, jonka on tarpeen mukaan järjestettävä etsivää nuorisotyötä, sekä työntekijät, jotka toteuttavat työtä käytännössä. Jotta etsivän nuorisotyön palvelupolkua voitiin selkeyttää, täytyi ottaa huomioon nämä kaikki kolme tekijää. Työssä pohdittiin palvelumuotoilun soveltamista julkisen sektorin palveluihin ja painotettiin kohderyhmän osallistamista suunnitteluun. Työntekijöiltä kerättiin tietoa teemahaastatteluilla ja nuorilta muotoiluluotaimilla, sekä tunnelmataulu- ja palvelupolkutehtävillä. Tietoa analysoitiin ja koottiin palvelumuotoilun työkaluja hyödyntäen ja soveltaen. Muotoiluluotainten tietoa jäsennettiin persoonien avulla ja palvelupolun hahmottamisessa hyödynnettiin tarjontakarttaa.

Tarve selkeämmälle ja helpommin havainnollistettavalle palvelupolulle oli suurin siinä vaiheessa, kun etsivän työn tarkoitusta ja tavoitteita esiteltiin palvelun piiriin tulleille nuorille. Palvelupolun selkeyttämiseksi tehtiin visuaalinen ja jäsennelty kuva, jota voidaan käyttää palvelun tunnetuksi tekemisessä niin kohderyhmälle, heidän läheisilleen ja ystävilleen, kuin yhteistyökumppaneillekin. Sama visualisointi toimii työkaluna monessa eri työskentelyn vaiheessa. Sen avulla voidaan kartoittaa nuoren palvelun tarvetta, suunnitella polkua tulevaisuuteen asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi, sekä havainnollistaa nuorelle palvelun kuluessa jo tehtyä työtä. Palvelupolun visualisoinnin lisäksi työn lopputuloksena oli erilaisia tuloksista johdettuja kehitysmahdollisuuksia. Sosiaalisten medioiden, vertaistuen ja yhteissuunnittelun merkitykset korostuivat, jos halutaan tehdä etsivää työtä tunnetuksi. Kehitysehdotukset pyrkivät herättämään keskustelua, kohdistamaan resursseja oikeaan paikkaan ja antamaan uusia kehitysaiheita, joita voi jatkossa viedä eteenpäin mm. palvelumuotoilun avulla.

The first aim of the thesis was to survey the present state of the Salo outreach youth work as a service, and based on that to clarify the service path. The second aim was to think about tools to support the work using service design methods. The target group confined to young people how already were in outreach youth service.

Outreach youth work of Salo is helping 15-29 year-old young people without study or workplace to the right services. The Youth Act and the youth guarantee came into force in 2011, a form of work came to the attention of the people. Idea of the Youth Guarantee is to ensure a training or a job for those how are ending their comprehensive school, and if someone is dropping out of this plan, outreach youth work will be find out and help those young people. Essential elements of the service are young people, with their individual needs with assistance and support, the city which have to organize the outreach youth work under the law, as well as employees who carry out the work in practice. All three of these factors had to be taken into account in order to clarify the outreach youth work service path. The thesis is discussed the applying service design in public services and emphasize the target group participation in the planning process. Information was gathered by interviewing employees, and using design probes, and moodboard- and service path tasks for young people. Information is analyzed and assembled by utilizing and applying service design tools. Data of design probes is analyzed by personas and offering map is helped to picture the service path.

As a result of various research it found that the largest need for a clearer and more easily demonstrable service path is at the time when the purpose and objectives of outreach work are presented to the young people. It’s made a visual and structured picture to clarify the service path. Visualization can be used in making the service known to the target group, their relatives and friends as well as cooperation partners. The same visualization works as a tool in different stages of work. It can be used to identify the need for services, to design a path to achieve the future target, as well as to illustrate the young within the service. In addition to the service path the final result is presented development possibilities like social media, peer support and co-design to improve the issues that have emerged in research. Development possibilities evokes discussion and provide ideas for development in the future.