Uuden menetelmän kehittäminen sisäilman teollisten mineraalikuitujen pitoisuuden määrittämiseen
Korpela, Fanny (2017)
Korpela, Fanny
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704054270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704054270
Tiivistelmä
Sisäilman teollisia mineraalikuituja tutkitaan niiden aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi. Ne aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita sekä altistavat hengitystieinfektioihin. Opinnäytetyö suoritettiin Turun yliopiston Aerobiologian yksikössä. Tarkoituksena oli kehittää uusi menetelmä teollisten mineraalikuitujen keräämiseen. Uuden menetelmän tuli olla mahdollisimman herkkä, helppokäyttöinen, luotettava sekä vanhaa menetelmää nopeampi. Hypoteesina oli, että testattavista menetelmistä teollisten mineraalikuitujen keräämiseen parhaiten soveltuisi mini-Burkard.
Työssä testattiin eri laitteita teollisten mineraalikuitujen keräämiseen ja analysointiin. Käytettäviä laitteita olivat Burkard, mini-Burkard ja Andersen-keräin. Eri laitteiden keräystehokkuuksia ja herkkyyksiä verrattiin teollisten mineraalikuitujen keräämiseen standardisoidulla laskeumamenetelmällä. Ensin testattiin yleisesti laitteiden soveltuvuutta teollisten mineraalikuitujen keräämiseen ja sen jälkeen soveltuvien laitteiden tehokkuutta ja herkkyyttä. Keräysmenetelmien lisäksi vertailtiin eri mikroskooppien soveltuvuutta näytteiden analysointiin. Vertailtavina mikroskooppeina olivat valomikroskooppi, stereomikroskooppi ja polarisaatiomikroskooppi.
Tulokseksi saatiin, että kaikki testattavat menetelmät keräsivät teollisia mineraalikuituja. Yksikään menetelmä ei kuitenkaan soveltunut sellaisenaan kerääjäksi vaan ne vaativat rakenteellisia tai teknisiä muutoksia. Paras mahdollinen menetelmä teollisten mineraalikuitujen keräämiseen saadaan yhdistelemällä eri menetelmien ominaisuuksia. Mikroskooppien vertailun tulokseksi saatiin, että kaikki testattavista mikroskoopeista soveltuvat näytteiden analysointiin.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että mini-Burkardia muokkaamalla siitä on mahdollista saada herkkä, helppokäyttöinen, luotettava ja nopea menetelmä. Mini-Burkardia on siis mahdollista käyttää tulevaisuudessa teollisten mineraalikuitujen keräämiseen.
Työssä testattiin eri laitteita teollisten mineraalikuitujen keräämiseen ja analysointiin. Käytettäviä laitteita olivat Burkard, mini-Burkard ja Andersen-keräin. Eri laitteiden keräystehokkuuksia ja herkkyyksiä verrattiin teollisten mineraalikuitujen keräämiseen standardisoidulla laskeumamenetelmällä. Ensin testattiin yleisesti laitteiden soveltuvuutta teollisten mineraalikuitujen keräämiseen ja sen jälkeen soveltuvien laitteiden tehokkuutta ja herkkyyttä. Keräysmenetelmien lisäksi vertailtiin eri mikroskooppien soveltuvuutta näytteiden analysointiin. Vertailtavina mikroskooppeina olivat valomikroskooppi, stereomikroskooppi ja polarisaatiomikroskooppi.
Tulokseksi saatiin, että kaikki testattavat menetelmät keräsivät teollisia mineraalikuituja. Yksikään menetelmä ei kuitenkaan soveltunut sellaisenaan kerääjäksi vaan ne vaativat rakenteellisia tai teknisiä muutoksia. Paras mahdollinen menetelmä teollisten mineraalikuitujen keräämiseen saadaan yhdistelemällä eri menetelmien ominaisuuksia. Mikroskooppien vertailun tulokseksi saatiin, että kaikki testattavista mikroskoopeista soveltuvat näytteiden analysointiin.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että mini-Burkardia muokkaamalla siitä on mahdollista saada herkkä, helppokäyttöinen, luotettava ja nopea menetelmä. Mini-Burkardia on siis mahdollista käyttää tulevaisuudessa teollisten mineraalikuitujen keräämiseen.