Nasevan lääkekirjanpidon hyödyntäminen vasikkakasvattamoissa : Hengitystietulehdusten lukumäärien esiintyvyys

Abstract

Vasikoita on ajan myötä kasvatettu monilla eri tavoilla, kuhunkin aikaan sopivalla tyylillä. Vasikoiden hoitokäytän-teet muuttuvat uusien tutkimusten ja hankkeiden tuloksien myötä. Suomessa vasikat alkukasvatetaan maito- sekä emolehmätiloilla ennen vasikkakasvattamoon siirtymistä. Alkukasvatustiloilla vasikoita hoidetaan erilaisilla tavoilla. Vasikka voidaan vieroittaa emästään heti syntymän jälkeen vasikkaigluun, yksilö- tai ryhmäkarsinaan, jossa sitä ruokitaan täysmaidolla tai juomarehulla sekä väki ja säilörehulla että kuivalla heinällä. Erilaisia vieroitustapoja ovat lisäksi lyhyt vierihoito, osittainen vierihoito ja kokoaikainen vierihoito.

Vasikkavälityksen kautta 7—21 päivän ikäiset ternivasikat siirtyvät vasikkakasvattamoihin. Kasvattamoiden ryhmä-koot vaihtelevat, eikä kahta samanlaista kasvattamoa ole. Vasikkakasvattamossa vasikat kasvatetaan 5—6 kuu-kauden ikäisiksi, jonka jälkeen ne siirtyvät loppukasvattamoon.

Vasikkakasvattamoihin siirtyvät vasikat kantavat mukanaan jokainen oman lähtötilansa bakteeri- ja viruskantaa. Kasvattamossa bakteeri- ja viruskannat risteävät vasikoiden ollessa samassa osastossa. Seurauksena on vasikoiden sairastuminen erilaisiin tauteihin. Eniten vasikat sairastavat hengitystietulehdusta. Hengitystietulehduksen vakavuus vaihtelee tulehduksen aiheuttajan mukaan.

Selvitystyössä tutkittiin Naseva-tietokannasta saatavan aineiston käsiteltävyyttä ja aineistoa jäsenneltiin käyttökelpoiseen muotoon. Saadusta aineistosta selvitettiin vasikoiden hengitystietulehduksiin liittyviä tunnuslukuja. Selvitystyöhön käytettiin yhdeksän vasikkakasvattamon Naseva-tietokannasta poimittuja vuosii 2015–2016 koskevia hoito- sekä nautalistauksia. Toimitetussa aineistossa hoitotoimenpidemerkintöjä oli yhteensä 69 307. Vuotta 2015 koskevia merkintöjä oli 45 421. Nautalistauksien tiedot jäsenneltiin käsittelemään vuotta 2015.

Selvitystyön tuloksista ilmenee, että Naseva-aineistoa ei ole tarkoitettu tutkimuskäyttöön. Tämän hetkisessä muo-dossa Naseva-aineisto ei ole vasikkakasvattamoyrittäjän käyttöön toimiva ratkaisu. Tilanväen tulisi pystyä tutki-maan aineistoa vähäisellä muokkaamisella. Tällä hetkellä aineisto ei sovellu sellaiseen käyttöön. Naseva-aineistosta selvisi, että hengitystietulehduksia esiintyy vasikkakasvattamoista eläinmäärästä riippumatta. Selvitystyön valossa vasikoiden hoitokäytänteillä sekä osastokoolla on enemmän vaikutusta hengitystietulehdukseen sairastumiseen kuin vasikkakasvattamon kokoluokalla.

The calves have been reared over times in many different ways, each time in an appropriate style. The calf man-agement practices are changing according to the results from new studies and projects. In Finland calves are grown on dairy and mother cow farms before they are moved to calf rearing houses. On initial breeding farms calves are handled in different ways. The calf can be weaned from its mother immediately after birth to a calf igloo, individual or group pens. Various weaning ways are also short rooming, partial rooming-in and a full-time rooming.

Via calf purchase the 7—21 day-old calf moves in to the calf rearing house. In some calf rearing houses calves are housed in small groups and others in large groups. In calf rearing houses calves are reared of 5—6 months of age, after that they are transferred to beef cattle farms. There are no two are alike calf rearing houses.

The calves transferred to the calf rearing houses carry with them bacteria and viruses from their origin farm. In the calf rearing house bacteria and virus strains cross the calves of the same unit. The result is various diseases in calves. Mostly morbidity is caused by a respiratory infection. Severity of respiratory infections varies according to the cause of the inflammation.

The objective of this thesis was to investigate the handling of suitability of Naseva database and to structure the data into usable form. The parameters related to respiratory infections of calves were generated based on the ma-terial. The survey was made based on the Naseva treatment database and cattle list database in years 2015 and 2016. In the treatment care list there were in total of 69 307 measures. The cattle list information was modified to concern the year 2015.

The results show that the Naseva material is not intended for research use. The current form of Naseva material is not a workable solution for a calf rearing house entrepreuner. The Entrepreneur should be able to examine the ma-terial with little modifying. Currently, the material is not suitable for such use. Naseva material showed that respira-tory infections occur regardless of the number of animals in calf rearing houses. This study shows that the calf rear-ing groups has more effect on respiratory infections illness than the size calf rearing houses.