Perehdyttämisen kehittäminen Koulutuskeskus Sedun Valma-koulutuksessa : "Kaikkea ei voi omaksua kerralla."

Abstract

Ammatillisen koulutuksen kentällä on tapahtunut monia muutoksia viime vuosien aikana ja tapahtuu edelleen. Elokuussa 2015 nivelvaiheen koulutuksia uudistettiin, kun vanhat nivelvaiheen koulutukset päättyivät ja tilalla aloitettiin yksi, yhtenäinen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus eli Valma-koulutus. Kokonaan uuden koulutuksen aloittaminen toi mukanaan monia haasteita Valma-koulutuksen henkilökunnalle ja yksi näistä oli perehdytyksen kehittäminen.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Koulutuskeskus Sedun Valma-koulutuksen työntekijöiden perehdyttämisprosessia. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia millainen yhteys perehdytyksen kehittämisellä on kehittämisprosessissa mukana olevien työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemukseen. Kehittämistyö oli toimintatutkimus, jossa oli myös piirteitä tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta. Tutkimusmenetelminä käytettiin toiminnallisia menetelmiä sekä sähköistä Webropol-kyselyä. Pyramidiharjoituksen (n=10) avulla nostettiin esiin tärkeimmät perehdyttämiseen kuuluvat teemat, jotka toimivat kyselyn (n=11) pohjana. Kyselystä esiin nousseiden teemojen avulla toteutettiin kaksi fokusryhmäkeskustelua (n=6-7), joissa suunniteltiin perehdyttämisprosessia ja kehitettiin perehdyttämiseen liittyvät materiaalit. Materiaalien suunnittelu vietiin loppuun työntekijöiden kanssa sähköpostikommentein. Kehittämistyön lopuksi oli arviointi- ja palautetapaaminen (n=6), jossa menetelmänä käytettiin soveltaen valtaistavaa arviointia.

Kehittämistyön tuloksista nousi esille, että perehdyttämisprosessi koettiin suunnittelemattomaksi ja perehdyttämisen tueksi kaivattiin selkeitä materiaaleja sekä nimettyä perehdyttäjää. Tulosten pohjalta luotiin perehdytyksen tarkistuslista sekä tervetulokirje uudelle työntekijälle. Nämä materiaalit on otettu käyttöön Valma-koulutuksessa. Hankkeen kautta tuli esille, että työntekijät saivat osallistua oman työn kehittämiseen hyvin jo ennen hanketta. Hyvä yhteistyö, mielipiteen ilmaisemisen helppous sekä kehittämistyön hyödyt tulevaisuudessa olivat kehittämishankkeen merkittävimpiä tuloksia työhyvinvoinnin näkökulmasta.

There have been a lot of changes in the field of vocational education in the past few years. The changes are still going on. In August 2015 the old coaching train-ings ended and the new, coherent preparatory education for vocational training started. It brought many challenges to the personnel of the training, and one of these was the developing of orientation. The aim of this study was to develop the orientation process for the preparatory education for vocational training employees in the Vocational Education Centre Sedu. The target was also to study what kind of connection there is between the developing the orientation process and the well-being at work from the point of view of the employees. This study was an action research. There were also some features of the study-based development activity. The methods of the study were functional and an electronic enquiry was used. First, there was a pyramid exercise (n=10) which provided the themes for the enquiry (n=10). The results of the enquiry provided the themes for the focus groups (n=6-7), which were held twice. During the focus groups, the materials of the orientation process were planned and created. The materials were wrapped up thoroughly by e-mail comments from the employees. At the end of the study, there was an evaluation and feedback meeting (n=6). The method used in that meeting was the applied empowering evaluation. The results of the study indicated that the employees felt that the orientation pro-cess was unplanned. They also wanted clear materials and mentors to support the orientation process. The check-up list for the orientation process and the welcome letter for the new employees were created with the help of the results. These ma-terials have already been put into use in preparatory education for vocational train-ing in Sedu. Through the development project it came out that the employees were allowed to participate to their works’ development well even before the project. From the point of view of well-being at work, the results were good collaboration, easiness of expressing an opinion and the benefits of the development project in the future.