Vammapotilaan hoidon osaaminen perustason sairaankuljetuksessa - Kuosce-hanke
De Bouet Du Portal, Nicolas; Kähkönen, Heli (2010)
De Bouet Du Portal, Nicolas
Kähkönen, Heli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004076173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004076173
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Metropolia ammattikorkeakoulun ensihoidon ja hoitotyön yhteistä Kuosce-hankketta. Kuosce-hankkeen tarkoituksena on luoda perustason osaamisen malli ensihoidon koulutuksen ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttöön. Opinnäytetyömme tarkoituksena on arvioida vammapotilaan hoidon osaamista aiemmin kehitetyllä mittarilla (Salmela - Varjoranta 2009) Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajilla. Toisena tarkoituksena on kehitetyn mittarin luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää tulosten kautta mahdollinen lisäkoulutuksen tarve Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajilla sekä hyödyntää tuloksia Metropolia ammattikorkeakoulun hoitotyön ja ensihoidon koulutusohjelmissa.
Opinnäytetyön tutkimusjoukkona olivat 19 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen eri asemilla työskentelevää sairaankuljettajaa tai ensivasteyksikössä työskentelevää henkilöä, jotka halusivat kehittää perustason sairankuljetusta. Tulosten perusteella vammapotilaan hoidon tiedollinen osaaminen oli hyvää. Suurimmalla osalla oli korkeintaan viisi väärin 30 väittämästä. Arvioimme
opinnäytetyössämme tiedollista hoidon osaamista vammapotilaan lisäksi myös hypoglykemia-, rintakipu-, aivoverenkiertohäiriö-, hengitysvaikeus- ja tajuttoman potilaan osalta. Näissä aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidon tiedollinen osaaminen oli parasta ja hengitysvaikeuspotilaan hoidon osaaminen oli heikointa.
Mittarin kehittivät Salmela ja Varjoranta (2009) kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Tässä opinnäytetyössä tutustuimme mittariin ja teimme 13 väittämään muutoksia. Muokkasimme väittämiä yksiselitteisemmiksi. Esittelimme ehdotuksemme luokkatovereillemme opinnäytetyöseminaarissa ja
hyväksytimme muutokset Kuosce-hankkeen työelämäedustajalla.
Vammapotilaan hoidon arvioinnin mittari voi osoittaa vain osan perustason sairaankuljettajien vammapotilaan hoidon tiedollisesta osaamisesta. Vastaajien määrä (n=19) jäi alkuperäistavoitteesta ja tämä vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen. Alkuperäistavoitteena pidimme kaikkia perustasolla tai palomies-sairaankuljettajina työskenteleviä. Tuloksia pystytään kuitenkin arvioimaan suuntaa-antavina. Vastaajat työskentelevät usealla eri Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen asemalla, mikä parantaa tutkimuksen yleistettävyyttä.
Opinnäytetyön tutkimusjoukkona olivat 19 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen eri asemilla työskentelevää sairaankuljettajaa tai ensivasteyksikössä työskentelevää henkilöä, jotka halusivat kehittää perustason sairankuljetusta. Tulosten perusteella vammapotilaan hoidon tiedollinen osaaminen oli hyvää. Suurimmalla osalla oli korkeintaan viisi väärin 30 väittämästä. Arvioimme
opinnäytetyössämme tiedollista hoidon osaamista vammapotilaan lisäksi myös hypoglykemia-, rintakipu-, aivoverenkiertohäiriö-, hengitysvaikeus- ja tajuttoman potilaan osalta. Näissä aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidon tiedollinen osaaminen oli parasta ja hengitysvaikeuspotilaan hoidon osaaminen oli heikointa.
Mittarin kehittivät Salmela ja Varjoranta (2009) kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Tässä opinnäytetyössä tutustuimme mittariin ja teimme 13 väittämään muutoksia. Muokkasimme väittämiä yksiselitteisemmiksi. Esittelimme ehdotuksemme luokkatovereillemme opinnäytetyöseminaarissa ja
hyväksytimme muutokset Kuosce-hankkeen työelämäedustajalla.
Vammapotilaan hoidon arvioinnin mittari voi osoittaa vain osan perustason sairaankuljettajien vammapotilaan hoidon tiedollisesta osaamisesta. Vastaajien määrä (n=19) jäi alkuperäistavoitteesta ja tämä vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen. Alkuperäistavoitteena pidimme kaikkia perustasolla tai palomies-sairaankuljettajina työskenteleviä. Tuloksia pystytään kuitenkin arvioimaan suuntaa-antavina. Vastaajat työskentelevät usealla eri Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen asemalla, mikä parantaa tutkimuksen yleistettävyyttä.