Sisarusryhmän toiminta päiväkodissa yksilö ja ikätaso huomioon ottaen

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin, miten sisarusryhmät toimivat ja miten lasten ikätaso otetaan huomioon arjen toiminnoissa. Tavoitteena oli kerätä esimerkkejä hyvistä toimintamalleista sekä tutkia, miten sisarusryhmien toimintaa voisi vielä kehittää. Lisäksi tavoitteena oli herättää keskustelua aiheesta kasvattajien kesken.

Työn teoreettisina lähtökohtina käytettiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, varhaiskasvatuslakia ja suomalaista varhaiskasvatusta koskevaa teoriaa. Teoreettisina lähtökohtina kuvattiin myös päiväkodin pedagogiikkaa; ryhmän muodostumista, pienryhmätoimintaa ja omahoitajuutta. Lisäksi kuvattiin sisarussuhteita ja niiden rakentumista sekä teoriaa lapsen kasvusta ja kehityksestä.

Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin kahdella erillisellä teemahaastattelulla. Tutkimus tehtiin yhteistyössä päijäthämäläisten sisarusryhmien varhaiskasvattajien kanssa, joita haastateltiin ryhmähaastatteluiden muodossa. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksessa selvisi, ettei sisarusryhmien arki poikkea juurikaan iän mukaan jaettujen ryhmien arjesta. Eri-ikäiset otetaan huomioon esimerkiksi pienryhmätoiminnalla ja omahoitajuutta käyttämällä, siirtymien porrastamisella, tilojen jakamisella, ahkeralla havainnoinnilla ja oppimisympäristöissä. Haasteiksi nousivat huonosti palvelevat ryhmätilat, pienen ryhmän jakaminen pienryhmiin ja arki, jossa pienten tarpeet vievät paljon aikaa.

Tutkimuksessa kävi siis ilmi, että sisarusryhmässä on monia keinoja, joilla yksilö ja ikätaso huomioidaan ryhmän arjessa. Jatkotutkimusaiheiksi sopisivat sisarusryhmän ja iän mukaan jaettujen ryhmien toiminnan vertailu, lasten näkökulmasta tehty tutkimus sisarusryhmässä olemisesta sekä selvitys siitä, miten lapsen itsenäistä selviytymistä tuetaan päiväkodissa.

The aim of this thesis was to find out how sibling groups operate in day care and how the different ages of children are taken into account in sibling groups. The aim of the thesis was to collect examples of good practices that are used in sibling groups and also examine how the activities could be improved. The aim was also to inspire educators to discuss the topic.

The theoretical background discusses the national guidelines and legislation on early childhood education and care as well as theories related to early childhood education in Finland. It also sheds light on the pedagogy applied in day care: group building, small group activities and having a named worker for each child. Theory of sibling relationships and child development were also used as a theoretical background.

The thesis was a qualitative study. The data were collected in two group interviews with five early childhood educators working in sibling groups in päijäthäme. The data were analyzed by using thematical method. The result of the study show that the daily routines in sibling groups do not differ from groups where children are divided according to their age: 1-3 years or 3-5 years. The sibling groups use for example small group activities and observation of children. Every child does not get dressed or go to bathroom at the same time and children play in different rooms if it is possible. Poor group facilities and the fact that attending to the needs of the small children is time-consuming were regarded as challenges.

Potential topics for further studies could be to compare how sibling groups differ from standard daycare groups, how children view the sibling groups and how the independent coping of children can be supported in the day care.