Keuhkoahtaumatautia sairastava kotihoidon asiakkaana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa keuhkoahtaumatautia sairastavien kotihoidon asiakkaiden kokemuksia sairauden kanssa elämisestä sekä heidän ajatuksiaan saamastaan hoidosta. Tehtävinä oli selvittää, minkälainen keuhkoahtaumatauti on sairautena, millaista on keuhkoahtaumatautia sairastavan arki, miten asiakas voidaan huomioida kokonaisvaltaisesti kotihoidossa ja miten sairastunut kokee palveluiden laadun. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa keuhkoahtaumatautia sairastavien asiakkaiden kokemuksista ja hoitoon liittyvistä tarpeista hoitotyön kehittämiseksi kotihoidossa. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja aineisto kerättiin kahdelta kotihoidon asiakkaalta teemahaastatteluilla, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Tampereen kaupungin kotihoito.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että haastateltavat kokivat sairaudella olevan merkitystä heidän elämänsä eri osa-alueisiin, kuten fyysiseen toimintakykyyn, psyykkiseen hyvinvointiin sekä sosiaalisiin verkostoihin. Haastateltavat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä kotihoidon palveluihin, mutta toivoivat psyykkisen puolen aiempaa parempaa huomioimista ja lisätietoa sairaudestaan. Haastateltavat kokivat, että kotihoidon laatuun vaikutti työntekijöiden vaihtuvuus ja heidän osaaminensa, omahoitajuuden ja asiakaslähtöisyyden toteutuminen sekä kotihoidon resurssit.

Kehittämisehdotuksina esitetään, että asiakkaille annettaisiin aiempaa enemmän lisätietoa sairaudestaan ja että hoitoon sisällytettäisiin heidän toiveidensa mukaista tekemistä asiakaslähtöisemmän hoitotyön takaamiseksi, esimerkiksi omahoitajuutta kehittämällä. Jatkotutkimusehdotuksena on tarkastella kotihoidon laatua työntekijöiden näkökulmasta ja selvittää miten kotihoidon asiakkaiden psyykkistä hyvinvointia voitaisiin huomioida vielä paremmin kuin aiemmin.

The purpose of this thesis was to describe the experiences of home care customers with chronic obstructive pulmonary disease. The tasks were to explain what kind of condition chronic obstructive pulmonary disease is, how the everyday life of patients is like, how the customers are taken into account in nursing, and how the customers perceive the quality of the home care. Therefore, the aim of the study was to increase knowledge of customers´ experiences and their needs and hopes in the home care. The study was qualitative by nature and the data obtained from two theme interviews were analyzed through qualitative content analysis.

The results indicate that the disease affects different sections in the customers´ lives. The customers were mostly content with home care but were hoping that their mental welfare was taken into account better and that there would be more information available. For example, a high turnover of the home care workers, their know-how, and customer orientation have an effect on the quality of the home care.

A proposal for development is to give more information about the disease to the customers and to develop home care to be more customer-oriented. Suggestions for future research could be to study the quality of home care from the workers´ point of view, and to examine better ways to acknowledge the customers´ mental care.