Pikaviestipalvelut ja suoramarkkinointi

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli tutkia suomalaisten kuluttajien pikaviestikäyttäytymistä. Pikaviestipalvelut ovat tulleet kuluttajien arkielämään viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pikaviestipalvelujen käyttö muokkautuu ja muuttuu digitaalisten ympäristöjen muuttumisen kanssa. Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli saada tuore kuva kuluttajien tämän hetken pikaviestikäyttäytymisestä. Tarkoituksena oli tuottaa ajankohtaista tietoa suomalaisesta kuluttajasta. Tutkimukset suunniteltiin niin, että lopputuloksena olisi sellaista tietoa, joka hyödyntää verkkomarkkinoinnin ja mobiilimarkkinoinnin suunnittelijoita.

Opinnäytetyön teoreettisessa osassa kuvataan suoramarkkinoinnin ominaisuuksia. Pääpaino pyritään kohdistamaan digitaalisuuden tuomiin muutoksiin mainonnassa ja markkinoinnissa. Teoria osuudessa pyritään tuomaan esiin käytettävissä olevasta teoriasta mahdollisimman tuoretta tietoa. Kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut digitalisaation rinnalla radikaalisti. Mobiilin käyttö lisääntyy edelleen. Tällä on vaikutusta kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja sitä kautta suoramarkkinoinnin kohdentamiseen. Tietoperustassa on esitelty ne kanavat, joita suomalaiset käyttävät 2017 ja pyritty löytämään viestintäkäyttäytymisen kannalta keskeisiä ilmiöitä.

Osana opinnäytetyötä toteutettiin laadullinen tutkimus. Tutkimus tehtiin pääkaupunkiseudulla maaliskuussa 2017. Koska tutkimuksessa tarkoitus oli tutkia ilmiötä, pikaviestikäyttäytymistä, oli tarkoituksen mukaista toteuttaa tutkimus laadullisena tutkimuksena. Aineistonhankintakeinoina käytettiin teemahaastatteluja; yksilöhaastatteluja osalle haastatelluista ja ryhmähaastattelu käyttäen pikaviestisovellusta osalle. Yhteensä haastatteluihin osallistui 12 henkilöä eri ikäryhmistä.

Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että eri ikäryhmien välillä pikaviestinten käytössä on paljon eroja. Tutkimuksen tulosten perusteella voitiin vetää johtopäätöksiä, että käytettävillä sovelluksilla on eri ikäryhmissä eri käyttötavat ja -tarpeet. Nuorilla käyttäjillä pikaviestisovellusten käyttö kuuluu vahvasti osana sosiaaliseen elämään ja ryhmien muodostaminen on hyvin tärkeää. Aikuisilla käyttäjillä pikaviestien käytön takana on useammin tarve. Sosiaalisen median käyttö on heillä erillään pikaveistipalveluista. Nuoret käyttäjät hyödyntävät pikaviestipalveluja samaan tapaan, kuin sosiaalisen median kanavia perinteisesti käytetään. Yhdistävä tekijä kaiken ikäisillä kuluttajilla oli viestittelyn siirtyminen pienempiin ryhmiin

The objective of this project was to discover new knowledge concerning customers’ behaviour. The topic was defined to cover in this case especially consumers’ behaviour and attitudes when they were using instant messaging applications or programmes. As a phenomenon, using an instant message is relatively young. It has become common during last decade only. It is thought to be a form of behaviour, which is changing and adapting itself constantly. This is due the digitalization and rapidly changing environments around us. The aim was to research that kind of information, which could be seen useful for marketing designers. This collaborative project is concentrating on Finnish consumers.

Theories of direct marketing and customer behaviour were reached in the theoretical framework. As the aim of the project was to gather recent information, the main areas reviewed were new forms of direct marketing and new technologies as related to consumer communication. The theoretical part of thesis discussed how customer behaviour is changing by Web2.0 technologies and how it is connected to mobile first concept. The most common instant messaging channels which Finnish consumers prefer are introduced with the latest information could been found.

The thesis project included a case study. Theme interviews were chosen as a research method. There were implemented in Helsinki area in March 2017. Twelve interviewees participated. Some interviews were accomplished as single theme interviews and one interview as a group interview using instant messaging application. The participants represented different age group between 15 years and 47 years.

The findings from the study indicate that there are differences between the age groups as concerned the instant messaging usage. the research results show, that different age groups prefer different applications and use applications differently. Young consumers use instant messaging programs more to support their social lives. They also used instant messaging programs and applications as social media channels. The adult consumers used the instant messaging tool more traditionally ways, to communicate and discuss. All consumers had more groups than before. All the interviewees also confirmed that their way of communication is directing towards smaller groups and closed parties.