Lonkkalastahoidossa olevan vauvan vanhemmille annettavan laadukkaan ohjauksen piirteet: kirjallisuuskatsaus
Heinonen, Henrika; Jysky, Jenna (2017)
Heinonen, Henrika
Jysky, Jenna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168369
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lonkkalastahoidossa olevan vauvan vanhempien laadukkaan kotihoidon ohjauksen piirteitä. Tavoitteena oli edistää tasavertaista ja –laatuista lonkkalastahoidossa olevan vauvan kotona toteutettavan hoidon ohjausta, sekä tukea vanhempien selviytymistä kotona vastasyntyneen lonkkalastahoidon toteuttajina. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa. Aiheen tarpeellisuus nousi esiin työelämän halusta kehittää vanhemmille suunnattua lonkkaluksaatiohoidon ohjausta. Opinnäytetyö on muodoltaan kirjallisuuskatsaus. Aineisto pohjautuu vuosina 2001-2016 julkaistuun tutkimusaineistoon. Opinnäytetyön tulokset pohjautuvat viiteen kansainväliseen tutkimusartikkeliin, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Keskeisimpinä tuloksina artikkeleista nousivat esiin yksilöllisen ja vanhempien tarpeisiin vastaavan ohjauksen tärkeys sekä lastahoidon opastuksen merkitys. Muilta samassa tilanteessa olevilta vanhemmilta saatava vertaistuki koetaan tärkeänä. Vanhemmat tarvitsevat käytännöllistä, emotionaalista sekä sosiaalista tukea. Tietoa lapsen tilasta ja hoidosta vanhemmat kaipaavat saavansa sekä sanallisesti että kirjallisesti. Saatuja tuloksia voidaan työelämässä hyödyntää parantamaan ohjauksen laatua sekä vastaamaan kohderyhmänsä tarpeisiin. Ohjauksen laadun kehittämiseksi tulisi vanhempien tarpeet ottaa yksilöllisellä tasolla kokonaisvaltaisesti ja monialaisesti huomioon. Jatkotutkimusaiheena voisi olla vanhempien kokemusten ja tarpeiden selvittäminen lonkkalastahoidon ohjaukseen liittyen. Lisäksi olisi hyödyllistä tutkia vanhempien henkisen puolen ja voimavarojen tukemisen keinoja.
Keskeisimpinä tuloksina artikkeleista nousivat esiin yksilöllisen ja vanhempien tarpeisiin vastaavan ohjauksen tärkeys sekä lastahoidon opastuksen merkitys. Muilta samassa tilanteessa olevilta vanhemmilta saatava vertaistuki koetaan tärkeänä. Vanhemmat tarvitsevat käytännöllistä, emotionaalista sekä sosiaalista tukea. Tietoa lapsen tilasta ja hoidosta vanhemmat kaipaavat saavansa sekä sanallisesti että kirjallisesti. Saatuja tuloksia voidaan työelämässä hyödyntää parantamaan ohjauksen laatua sekä vastaamaan kohderyhmänsä tarpeisiin. Ohjauksen laadun kehittämiseksi tulisi vanhempien tarpeet ottaa yksilöllisellä tasolla kokonaisvaltaisesti ja monialaisesti huomioon. Jatkotutkimusaiheena voisi olla vanhempien kokemusten ja tarpeiden selvittäminen lonkkalastahoidon ohjaukseen liittyen. Lisäksi olisi hyödyllistä tutkia vanhempien henkisen puolen ja voimavarojen tukemisen keinoja.