Teknologiavision jalkauttaminen henkilöstön näkökulmasta
Räisänen, Liisa (2017)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Räisänen, Liisa
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229280
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat yrityksen X kriittisimmät tekijät Teknologiavision jalkauttamisessa henkilöstölle erityisesti henkilöstön näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa etsittiin keinoja ja kanavia, jotka auttavat vision jalkauttamisessa ja saavat työntekijät tuntemaan sen omakseen sekä sitoutumaan siihen. Keskeisimpiä tarkasteltavia asioita olivat johtajien ja esimiesten roolit eri vaiheissa, keinot, joilla visiota jalkautetaan sekä työntekijöiden tuntemukset visiota kohtaan.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista menetelmää, koska se sopii vision viestintä‐ ja jalkauttamisprosessin syvälliseen tarkasteluun. Tutkimus tehtiin syvähaastatteluna haastattelemalla 52 henkilöä eri puolilta teknologiaorganisaatiota. Heistä 11 henkilöä edusti johtoa, 17 henkilöä toimii esimiehinä ja 24 henkilöä tiimin jäsenenä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vision jalkauttamiseen ei tarvita erikoisia viestintäkeinoja, vaan jalkauttajien pitää keskittyä käyttämään nykyisiä kanavia monipuolisesti ja aktiivisesti. Vision pitää olla esillä toistuvasti, mutta eri tavoilla, jottei henkilöstö kyllästy sen kuulemiseen ja pohdintaan. Visiosta on puhuttava selvällä kielellä käytännön esimerkkejä tarjoillen, jotta henkilöstön on mahdollista hahmottaa sen vaikutus arkisessa työssä. Esimiehiä tarvitaan, kun visiota konkretisoidaan ja yritetään ymmärtää, mitä visio tarkoittaa käytännössä oman ryhmän työssä.
Tutkimuksen lopussa esitetään toimenpide‐ehdotuksia, jotka huomioidaan vision jalkauttamistyön jatkotoimenpiteistä päätettäessä. Loppuvuodesta on tarkoitus tehdä uusi haastattelukierros pienemmällä otannalla,jotta nähdään miten vision jalkauttamisen jatkotoimet ovat onnistuneet kuluvan vuoden aikana.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista menetelmää, koska se sopii vision viestintä‐ ja jalkauttamisprosessin syvälliseen tarkasteluun. Tutkimus tehtiin syvähaastatteluna haastattelemalla 52 henkilöä eri puolilta teknologiaorganisaatiota. Heistä 11 henkilöä edusti johtoa, 17 henkilöä toimii esimiehinä ja 24 henkilöä tiimin jäsenenä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vision jalkauttamiseen ei tarvita erikoisia viestintäkeinoja, vaan jalkauttajien pitää keskittyä käyttämään nykyisiä kanavia monipuolisesti ja aktiivisesti. Vision pitää olla esillä toistuvasti, mutta eri tavoilla, jottei henkilöstö kyllästy sen kuulemiseen ja pohdintaan. Visiosta on puhuttava selvällä kielellä käytännön esimerkkejä tarjoillen, jotta henkilöstön on mahdollista hahmottaa sen vaikutus arkisessa työssä. Esimiehiä tarvitaan, kun visiota konkretisoidaan ja yritetään ymmärtää, mitä visio tarkoittaa käytännössä oman ryhmän työssä.
Tutkimuksen lopussa esitetään toimenpide‐ehdotuksia, jotka huomioidaan vision jalkauttamistyön jatkotoimenpiteistä päätettäessä. Loppuvuodesta on tarkoitus tehdä uusi haastattelukierros pienemmällä otannalla,jotta nähdään miten vision jalkauttamisen jatkotoimet ovat onnistuneet kuluvan vuoden aikana.