Alakouluikäisten lasten masennus ja sen haasteet koulumaailmassa
Kaipainen, Jenna; Vikström, Meri (2017)
Kaipainen, Jenna
Vikström, Meri
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229336
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää alakouluikäisten lasten masennusta, sen aiheuttamia haasteita ja niiden ilmenemistä koulumaailmassa. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Työssä perehdyttiin lapsen masennuksen oireisiin, riskitekijöihin, ilmenemismuotoihin koulussa ja lyhyesti keinoihin lapsen tukemiseksi. Opinnäytetyön rinnalle teimme posterin, jonka tarkoituksena on informaation antaminen vanhemmille ja kouluhenkilökunnalle.
Masennus on vakava mielialahäiriö. Arviolta joka kolmas suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Masennuksen diagnostiset kriteerit ovat samat iästä riippumatta. Masennus voidaan jaotella lievään, keskitasoiseen, vaikeaan ja psykoottiseen masennukseen. Masennuksen sairastavuus vaihtelee ikäryhmittäin; alakouluikäisistä lapsista masennusta sairastaa noin 3%. Sairastumiseen johtaa yleensä useampi kuin yksi samanaikaisesti kuormittava tekijä. Masennuksen riskiin liittyvät perimä, elinolot, lapsuudenaikaiset ja ajankohtaiset ristiriidat. Lapsilla samanaikainen sairastavuus on tyypillistä ja noin puolella masennusta sairastavista lapsista on jokin toinen samanaikainen mielialahäiriö.
Lapsilla masennukseen altistaa suuret elämänmuutokset, koulukiusaaminen, oppimisen vaikeudet, toimintakykyä heikentävät sairaudet ja muut kehitykselliset viiveet. Lisäksi voimakkaista stressireaktioista kärsivillä lapsilla on suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen. Masennus vaikuttaa negatiivisesti lapsen oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja itsetuntoon. Nopea diagnosointi ja hoidon aloittaminen parantavat masennuksen ennustetta ja vähentävät masennuksen uusiutumisen ja kroonistumisen riskiä.
Lapsen mielenterveyden tukeminen ja suojeleminen on aina aikuisten tehtävä. Lapsen hoitoon pääsy riippuu lapsen ympärillä olevista ihmisistä ja heidän kyvyistään huomata lapsen paha olo ja avun tarve. Koulumaailmassa henkilökunnan tehtävä on tuen ja avun tarjoaminen, jotta lapsen oppiminen olisi mahdollisimman tasapainoista ja normaalia.
Masennus on vakava mielialahäiriö. Arviolta joka kolmas suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Masennuksen diagnostiset kriteerit ovat samat iästä riippumatta. Masennus voidaan jaotella lievään, keskitasoiseen, vaikeaan ja psykoottiseen masennukseen. Masennuksen sairastavuus vaihtelee ikäryhmittäin; alakouluikäisistä lapsista masennusta sairastaa noin 3%. Sairastumiseen johtaa yleensä useampi kuin yksi samanaikaisesti kuormittava tekijä. Masennuksen riskiin liittyvät perimä, elinolot, lapsuudenaikaiset ja ajankohtaiset ristiriidat. Lapsilla samanaikainen sairastavuus on tyypillistä ja noin puolella masennusta sairastavista lapsista on jokin toinen samanaikainen mielialahäiriö.
Lapsilla masennukseen altistaa suuret elämänmuutokset, koulukiusaaminen, oppimisen vaikeudet, toimintakykyä heikentävät sairaudet ja muut kehitykselliset viiveet. Lisäksi voimakkaista stressireaktioista kärsivillä lapsilla on suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen. Masennus vaikuttaa negatiivisesti lapsen oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja itsetuntoon. Nopea diagnosointi ja hoidon aloittaminen parantavat masennuksen ennustetta ja vähentävät masennuksen uusiutumisen ja kroonistumisen riskiä.
Lapsen mielenterveyden tukeminen ja suojeleminen on aina aikuisten tehtävä. Lapsen hoitoon pääsy riippuu lapsen ympärillä olevista ihmisistä ja heidän kyvyistään huomata lapsen paha olo ja avun tarve. Koulumaailmassa henkilökunnan tehtävä on tuen ja avun tarjoaminen, jotta lapsen oppiminen olisi mahdollisimman tasapainoista ja normaalia.