Tutkivan oppimisen prosessi opettajankoulutuksessa

Abstract

Tampereen ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Marita Saari Tutkivan oppimisen prosessi opettajankoulutuksessa 59 sivua + 2 liitesivua 19.3.2010 Yliopettaja, kasvatustieteen tohtori Kaarina Ranne

TIIVISTELMÄ

Kehittämistyön tavoitteena oli perehtyä tutkivan oppimisen prosessiin ja sen toteutumiseen Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (TAOKK). Hanke perustui dokumentteihin ja viiteen teemahaastatteluun, joiden tuloksia peilasin teoriaan ja dokumentteihin. Työ on laadullinen tutkimus. Oma opettajankoulutukseni tapahtui tutkivan oppimisen menetelmällä. Halusin perehtyä syvällisemmin menetelmään.

Teemahaastatteluun valitsin neljä opettajaopiskelijaa, jotka ovat jo valmistuneet opettajiksi, ja joiden opiskelu on tapahtunut tutkivan oppimisen menetelmällä. Lisäksi haastattelin yhtä opettajaa, ryhmän johtajaa, joka on ollut mukana Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa toteutetussa työyhteisön toimintakulttuurin kehittämisohjelmassa, TOPAKKA -hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena oli tutkivan oppimisen menetelmän käyttöönotto ja muovaaminen TAOKKin toimintakulttuuria leimaavaksi tekijäksi. Toisena tavoitteena hankkeessa oli vahvistaa TAOKKin organisaation kehittymistä ja kehittämistä oppivaksi organisaatioksi.

Tutkimuksen tulokset ja dokumentit tukivat tutkivan oppimisen toteutumista Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Opettajaopiskelijoiden mukaan tutkivan oppimisen prosessi toteutui hyvin samalla tavalla. Ryhmien yhtenäisyys ja yhteistyö oli hyvä. Eri alojen edustus ryhmissä koettiin rikastuttavana asiana. Ammattialojen edustajien kesken tosin koettiin tietynlaista ristiriitaa. Kriittiset keskustelut kuuluivat kaikkien opettajaopiskelijoiden tutkivan oppimisen prosessiin. Oivallettiin, että tietynlainen vastustus kuului oppimisprosessiin. Oppimisympäristöjä pidettiin toimivina, joskin jotain selkeytystä voisi tehdä oppimisalustalla.

Ryhmän johtajan rooli tutkivassa oppimisessa oli keskeinen. Hänen toiminnassaan korostui johtamis- ja ohjaustaidot, ryhmädynamiikan tuntemus, vuorovaikutustaidot sekä eri menetelmien hallinta. Yhdeksi kehittämiskohteeksi nousi alkuinformaation jakaminen tutkivan oppimisen menetelmästä jo ennen opettajaopintojen, jotta opiskelijat pääsisivät nopeammin opiskeluun kiinni. Vertaisarvioinnin kehittäminen oppimisessa muun muassa keskustelun lisäämisenä koettiin tärkeäksi. Kokonaisuutena tutkivan oppimisen menetelmää pidettiin hyvänä, joskin aikaa, kypsyyttä ja sitoutumista vaativana lähestymistapana.

Avainsanat tutkiva oppiminen, kokemus, reflektio, ryhmädynamiikka, vuorovaikutus, oppiva organisaatio

Tampere University of Applied Sciences Teachers training center

Marita Saari The process of reflective learning in the teachers training 59 pages + 2 pages of appendices 19.3.2010 Senior lecturer, Doctor of Education Kaarina Ranne

ABSTRACT

The aim of the development was to familiarize the process of reflective learning and its implementation in Teachers Training Center (TAOKK). The project based to the documents and five interviews on subject, which results are reflected against theory and documents. The work is a qualitative study. My own training to become a teacher has been carried out using The Reflective Learning method. My will was to get familiarized deeper on the method.

For the interviews on the theme I selected one teacher and four teacher students, who already have completed their studies and who have been group leaders in Tampere Teachers Training Center. The teacher has also been with the development program of the work society’s activity culture, the TOPAKKA -plan. One of the aims of this plan was to take this reflective learning process in to use and forge it to one of the basics of the TAOKK’s activity culture. The other aim was to strengthen the organisation of TAOKK to be a Reflective Learning Organisation.

The findings and the documents backed up the implementation of the reflective learning in the Teachers Training Center. According to the teacher students the Reflective learning process fulfilled in the same way. The integrity and cooperation of the groups was good. The representation of different fields was found as an enriching thing. On the other hand a certain deconstruction between professions was found. Critical discussions were a part of the process of reflective learning among all teacher students. It was found that a certain opposition was a part of the learning process. The learning environments were regarded functioning, although some clarification could be made on the learning base.

The role of a group leader in reflective learning was essential. In his activity the conduct and control skills, the familiarisation of group dynamics, interaction skills and management of different procedures were emphasised. Among other things one of the developement subjects was to deliver initial information about the reflective learning already before the teacher studies, so that the students could effectively start from the early stage. One target of the results was to develop peer review and increase discussing. The method of reflective learning was regarded as good approach in whole but needing ripeness and commitment.

Key words reflective learning, experience, reflection, group dynamics, interaction, learning organisation