Järjestöt kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjinä : sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli sote-uudistuksen jälkeen
Eerola, Marjukka (2017)
Eerola, Marjukka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053010984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053010984
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on selvitetty näkemyksiä sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista kuntien hyvinvoinnin edistämisen tehtävässä sote-uudistuksen jälkeen. Lisäksi on selvitetty, mitä hyvinvoinnin edistämisellä tarkoitetaan. Sote-uudistuksella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista. Kunnat ja järjestöt voivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia mahdolliseen sote-uudistukseen valmistautuessaan. Työelämän edustaja opinnäytetyössä on FinFami Uusimaa ry – Omaiset mielenterveyden tukena. FinFami Uusimaa ry on psyykkisesti sairastuneiden omaisille ja läheisille tarkoitettu yhdistys.
Tietoperustana käsitellään hyvinvoinnin edistämistä kunnissa ja järjestöissä, sekä sote-uudistuksen jälkeistä kuntiin suunniteltua hyvinvoinnin edistämistä. Lisäksi tarkastellaan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä sekä kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Sote-uudistus on keskeisenä osana opinnäytetyötä.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus kohdistui Keski-Uudenmaan sote-alueyksikkö -hankkeeseen kuuluviin kuntiin. Kohderyhmänä kunnissa olivat henkilöt, jotka toimivat yhdistetysti sosiaali- ja terveystoimen johtotehtävissä tai pelkästään sosiaalipuolen johtotehtävissä. Aineisto kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä. Kysely lähetettiin 38 henkilölle ja vastauksia saatiin 8. Vastausprosentti oli 21. Kysely ajoittui ajalle 20.2. – 3.3.2017. Vastaukset analysoitiin laadullisin menetelmin.
Tulosten mukaan kunnissa on jo suunniteltu sote-uudistuksen jälkeisiä toimintoja hyvinvoinnin edistämiseksi, kuten palvelujen saavutettavuutta, tasapuolisuutta, oikea-aikaisuutta ja moni-puolisuutta. Hyvinvoinnin edistämisen konkreettisessa toteutumisessa nousi esiin eri tahojen välinen yhteistyö. Järjestöillä nähtiin olevan erityistä annettavaa hyvinvoinnin edistämisen tehtävässä. Tärkeimpinä asioina, joissa järjestöt nähtiin kuntien tukena, olivat osallisuuden lisääminen sekä mielekkään tekemisen ja asiantuntemuksen tarjoaminen. Epätietoisuus sote-uudistuksesta tuli esiin usean eri kysymyksen kohdalla.
Johtopäätöksenä voidaan todeta Sote-uudistuksen jälkeen hyvinvoinnin edistämistä toteutettavan poikkihallinnollisena, kunnan kaikkien sektorien välisenä toimintana. Järjestöille sote-uudistus luo uusia mahdollisuuksia laajentaa toimintaa palveluntuotannossa. Järjestöt voivat toiminnallaan myös edesauttaa vaikuttamismahdollisuuksiaan kunnassa tehtäviin hyvinvoinnin edistämistä koskeviin linjauksiin ja päätöksiin. Järjestöillä on siten mahdollisuus toimia kunnassa vaikuttajan roolissa. Kuntatoimijat tarvitsevat lisää tietoa sote-uudistuksesta ja siihen valmistautumisesta.
Tietoperustana käsitellään hyvinvoinnin edistämistä kunnissa ja järjestöissä, sekä sote-uudistuksen jälkeistä kuntiin suunniteltua hyvinvoinnin edistämistä. Lisäksi tarkastellaan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä sekä kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Sote-uudistus on keskeisenä osana opinnäytetyötä.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus kohdistui Keski-Uudenmaan sote-alueyksikkö -hankkeeseen kuuluviin kuntiin. Kohderyhmänä kunnissa olivat henkilöt, jotka toimivat yhdistetysti sosiaali- ja terveystoimen johtotehtävissä tai pelkästään sosiaalipuolen johtotehtävissä. Aineisto kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä. Kysely lähetettiin 38 henkilölle ja vastauksia saatiin 8. Vastausprosentti oli 21. Kysely ajoittui ajalle 20.2. – 3.3.2017. Vastaukset analysoitiin laadullisin menetelmin.
Tulosten mukaan kunnissa on jo suunniteltu sote-uudistuksen jälkeisiä toimintoja hyvinvoinnin edistämiseksi, kuten palvelujen saavutettavuutta, tasapuolisuutta, oikea-aikaisuutta ja moni-puolisuutta. Hyvinvoinnin edistämisen konkreettisessa toteutumisessa nousi esiin eri tahojen välinen yhteistyö. Järjestöillä nähtiin olevan erityistä annettavaa hyvinvoinnin edistämisen tehtävässä. Tärkeimpinä asioina, joissa järjestöt nähtiin kuntien tukena, olivat osallisuuden lisääminen sekä mielekkään tekemisen ja asiantuntemuksen tarjoaminen. Epätietoisuus sote-uudistuksesta tuli esiin usean eri kysymyksen kohdalla.
Johtopäätöksenä voidaan todeta Sote-uudistuksen jälkeen hyvinvoinnin edistämistä toteutettavan poikkihallinnollisena, kunnan kaikkien sektorien välisenä toimintana. Järjestöille sote-uudistus luo uusia mahdollisuuksia laajentaa toimintaa palveluntuotannossa. Järjestöt voivat toiminnallaan myös edesauttaa vaikuttamismahdollisuuksiaan kunnassa tehtäviin hyvinvoinnin edistämistä koskeviin linjauksiin ja päätöksiin. Järjestöillä on siten mahdollisuus toimia kunnassa vaikuttajan roolissa. Kuntatoimijat tarvitsevat lisää tietoa sote-uudistuksesta ja siihen valmistautumisesta.