1,2 miljardin uutinen : Miten Äänekosken tehtaasta raportoidaan?

Abstract

Huhtikuussa 2014 metsätalouskonserni Metsä Group ilmoitti aikeistaan rakennuttaa Äänekoskelle Suomen historian kalleimman sellutehtaan. Itse se nimittää tehdasta biotuotetehtaaksi. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten tiedotusvälineet määrittelivät tehtaan, kenen näkökulmasta aiheesta kirjoitettiin sekä miten ilmastotutkimuksen näkökulma oli mukana uutisoinnissa.

Teoriaosuudessa käydään läpi metsäbiotalouden merkitystä Suomelle, sekä metsien hakkuiden vaikutusta ilmastonmuutokseen. Lisäksi perehdytään tutkimuksen kannalta olennaisiin käsitteisiin: kriittisyys, riippumattomuus ja kehystäminen.

Tutkimuksen aineistona on kolmen vuoden ajalta Äänekosken tehdasta koskevat jutut Kauppalehdestä, Keskisuomalaisesta ja Maaseudun Tulevaisuudesta. Aineistoa on analysoitu määrällisin ja laadullisin menetelmin luokittelemalla ja erittelemällä.

Tuloksista käy ilmi, että kaikissa tarkastelluissa lehdissä vahvimpana on Metsä Groupin näkökulma. Ilmastotutkimuksen näkökulma sen sijaan puuttuu lähes kokonaan. Toisena tuloksena on, että yksikään lehti ei ole tarkastelujakson aikana onnistunut päättämään, tulisiko sen puhua Metsä Groupin tehtaasta sellutehtaana vai biotuotetehtaana.

Merkittävä huomio kriittisen journalismin näkökulmasta on myös, että lehdet eivät ole osanneet antaa tyhjentävää selitystä biotuotetehtaan määritelmästä, tai ne ovat jopa ristiriidassa omien kirjoitustensa kanssa.

Johtopäätöksenä todetaan, että Äänekosken tehtaan uutisointia voi pitää varoittavana esimerkkinä, kun sitä peilataan biotalous- ja ilmastonmuutosjournalismin tilaan yleensä. Toimitusten tulisi pystyä parempaan journalismiin ilmastonmuutokseen liittyvissä aiheissa, myös silloin, kun taustalla on vahvoja vaikuttajia elinkeinoelämässä tai politiikassa.

In April 2014 Metsä Group, a Finnish forest industry group, announced they are planning to build a bioproduct mill to Äänekoski. It would be the forest industry's largest investment ever in Finland. This Bachelor’s thesis examines how the media defined the mill, from whose perspective they wrote and how the perspective of climate research was involved.

The theory section examines the significance of forestry bioeconomics to Finland and the impact of forest logging on climate change. In addition, the concepts relevant to the research are studied: criticality, independence and framing.

The material for the study is a collection of articles from a three-year-period from the newspapers Kauppalehti, Keskisuomalainen and Maaseudun Tulevaisuus. The material has been analyzed by quantitative and qualitative methods by classifying and itemizising the arcticles.

The results show that in all of the newspapers reviewed, Metsä Group's point of view is the most dominant one. The climate research perspective, on the other hand, is almost completely missing. The second result is that under the three-year period, not one of the newspapers has been able to decide whether to call the Metsä Group plant a pulp mill or a bioproduct mill.

An important point, from the perspective of critical journalism, is that the newspapers have not been able to give an exhaustive explanation of the definition of the bioproduct mill, and they even contradict their own writings when it comes to that.

In conclusion, it is stated that the reporting of the Äänekoski mill can be considered a warning example when it comes to the state of bioeconomics and climate change journalism in general. The newsrooms should be able to do better journalism on issues related to climate change, even when there are strong dignitaries and business leaders involved.