"Kiinnostaako mikään vai eikö?" : lyhytaikaisvankien näkökulmia toimintoihin osallistumisesta suljetussa laitoksessa
Vanha-Jaakkola, Kristiina (2017)
Vanha-Jaakkola, Kristiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111587
Tiivistelmä
Rikosseuraamuslaitoksen keskeinen haaste tällä hetkellä on muun muassa vankien toimintoihin osallistumisen määrän lisääminen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esiin lyhytaikaisvankien näkökulmia toimintoihin osallistumisesta vankeusaikana. Tavoitteena oli, että vankien näkökulma tullaan huomioimaan vankilan toimintojen kehittämisessä ja näin vastataan entistä paremmin vankeuslain tavoitteisiin vankien tarpeet huomioiden. Punaisena lankana tutkimuksessa on vankien uusintarikollisuuteen vaikuttaminen sekä desistanssi eli rikoksista irtautuminen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistokeräämiseen käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui 7 lyhytaikaisvankia suljetusta laitoksesta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että toimintoihin osallistuminen on merkittävää erityisesti vankien hyvinvoinnin kannalta. Vankeusaika saa ajatusmaailman muuttumaan rikoksettoman elämäntavan suuntaan. Kehittämistarpeita koettiin olevan muun muassa toimintojen sekä palveluohjauksen lisäämisen suhteen. Merkittävin tulos on, että vankeusaikainen sijoitus ulkopuoliseen päihdekuntoutukseen koettiin tarkoituksenmukaisena sekä mahdollisuutena pidemmälle päihdekuntoutukselle jatkuessaan vapaudessa. Tämä tukisi myös rikoksettomassa elämäntavassa. Merkittävänä voidaan pitää myös toivetta siitä, että työntekijät ottaisivat vangin vastaanotolle ilman asiointilomakkeen laittamista eli ilman vangin pyyntöä, sillä vangit eivät välttämättä ole oma-aloitteisia.
Jatkossa olisi tärkeää selvittää lyhytaikaisvangin mahdollisuus sijoituksesta ulkopuoliseen päihdekuntoutukseen, kun on kyse päihdeongelmaisesta vangista.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistokeräämiseen käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui 7 lyhytaikaisvankia suljetusta laitoksesta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että toimintoihin osallistuminen on merkittävää erityisesti vankien hyvinvoinnin kannalta. Vankeusaika saa ajatusmaailman muuttumaan rikoksettoman elämäntavan suuntaan. Kehittämistarpeita koettiin olevan muun muassa toimintojen sekä palveluohjauksen lisäämisen suhteen. Merkittävin tulos on, että vankeusaikainen sijoitus ulkopuoliseen päihdekuntoutukseen koettiin tarkoituksenmukaisena sekä mahdollisuutena pidemmälle päihdekuntoutukselle jatkuessaan vapaudessa. Tämä tukisi myös rikoksettomassa elämäntavassa. Merkittävänä voidaan pitää myös toivetta siitä, että työntekijät ottaisivat vangin vastaanotolle ilman asiointilomakkeen laittamista eli ilman vangin pyyntöä, sillä vangit eivät välttämättä ole oma-aloitteisia.
Jatkossa olisi tärkeää selvittää lyhytaikaisvangin mahdollisuus sijoituksesta ulkopuoliseen päihdekuntoutukseen, kun on kyse päihdeongelmaisesta vangista.