Hydrologisten tietojen hankinnan ja tuottamisen uusi järjestämismalli : Elinkaarimallin soveltuvuus, riskit ja kehitysehdotukset

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli elinkaarimallin soveltuvuuden, riskien ja kehitysehdotusten selvittäminen osana hydrologisten tietojen hankinnan ja tuottamisen uuden järjestämismallin kehittämistä. Työn toimeksiantaja oli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Tutkimus koski ensisijaisesti ELY-keskusten suorittamaa, mutta myös SYKEn ohjaamaa ja yksityiseltä sektorilta hankittavaa hydrologisen tiedon tuottamista. Työn tarkoituksena oli arvioida elinkaarimallin soveltuvuutta hydrologisen tiedon hankintaan ja tuottamiseen. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja tutkimusotteena käytettiin kehittävää työntutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina valikoidulle joukolle hydrologian alan asiantuntijoita. Tietoperustassa kerrottiin tutkimuksen lähtökohdista, hydrologisen seurannan nykytilasta ja toiminnan järjestämismallin muutospaineista, elinkaarimallin ominaispiirteistä ja uusista hankintamahdollisuuksista. Opinnäytetyön tuloksena esitettiin elinkaarimallia soveltuvana ja potentiaalisena vaihtoehtona hydrologisen tiedon hankkimiseksi. Tuloksissa tuotiin esille myös näkökohtia hydrologisen toimintakentän laajempaan kehittämiseen. Tulokset ovat hyödynnettävissä hydrologisen tiedon tuottamisen ja hankkimisen sekä laajemmin koko toimintakentän kehittämiseen alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

The subject of this thesis was to assess how life cycle model would fit, what risks are involved and how it could be developed as a model to acquire and produce hydrological information. The thesis was commissioned by North Ostrobothnia Centre for Economic Development, Transport and the Environment. The study focused primarily on hydrological information acquired nationwide by Centres for Economic Development, Transport and the Environment but also Environmental Administration. The aim of the thesis was to assess the feasibility of life cycle model in acquiring hydrological information.

A qualitative research and development work research approach were used in the making of this thesis. The research data was collected using half-structured personal interviews. The interviews were performed to a selected group of professionals at the field of hydrological science.

The theoretical framework of this thesis consists of the facts behind the study, current state of the model of hydrological monitoring and pressure to change it, characteristics of the life cycle model and new options regarding the act on public contracts.

The result of the thesis was that the life cycle model is a feasible and potential option to acquire hydrological information. Viewpoints to develop the whole national field of hydrological monitoring were also presented in the results. The results can be used in developing the model in acquiring hydrological information and also to further develop the nationwide field of hydrological monitoring in a constantly changing operational environment.