IFRS 10 -standardin vaikutukset suomalaisten julkisten osakeyhtiöiden tilinpäätöksiin 2014 lähtien

Abstract

IASB julkaisi niin sanotun konsolidointistandardipaketin toukokuussa 2011. Uudet standardit tulivat EU-maissa pakollisina voimaan julkisesti noteeratuille yhtiöille 1.1.2014 lähtien ja toivat mukanaan muutoksia konsernitilinpäätöksiin, muun muassa konsernin määräysvallan määritykseen ja yhteisjärjestelyjen yhdistelyyn sekä muutoksia liitetietovaatimuksiin. Muuttuneet standardit ovat: IFRS 10 Konsernitilinpäätös, IFRS 11 Yhteisjärjestelyt, IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä, IAS 27 Erillistilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä olennaisia vaikutuksia IFRS 10 -standardilla on ollut suomalaisten julkisten osakeyhtiöiden konsernitilinpäätöksiin. Tavoitteena oli esimerkiksi selvittää, miten konsernin määräysvallan määritys on muuttunut ja mitä muutoksia se on tuonut konsernitilinpäätökseen yhdisteltävien yhteisöjen osalta.

Opinnäytetyössä esitellään ensin organisaatiot, jotka laativat kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, sekä selvitetään miksi IFRS -standardit on otettu Suomessa käyttöön. Tämän jälkeen tarkastellaan IFRS 10 -standardia sekä sen tuomia muutoksia konsernitilinpäätöksiin. Tutkimuksen rajauksena toimi IFRS -normiston mukainen konsernitilinpäätös ja siihen liittyvät standardit.

IFRS 10 -standardi edellyttää, että jokainen emoyritys, jolla on määräysvalta yhteen tai useampaan toiseen yhteisöön, esittää konsernitilinpäätöksen. Laatimisen peruste on määräysvalta, jonka periaatetta tulee soveltaa sen tunnistamiseksi, onko emoyrityksellä eli sijoittajalla yksin tai yhdessä tytäryritystensä kanssa määräysvalta toisessa yhteisössä. Uutta IFRS 10 -standardissa on se, että yrityksen ei tarvitse hallita toista yritystä suoraan esimerkiksi äänivaltaosuuden tai sopimuksen perusteella, jotta sille syntyy määräysvalta toiseen yritykseen, vaan määräysvallan määrittely on periaatepohjaista.

Esimerkiksi, jos sijoittajalla on de facto -määräysvalta tilanteessa, jossa sijoittajalla on merkittävästi enemmän äänioikeuksia kuin yhdelläkään muulla äänioikeuksien haltijalla ja muut osakeomistukset ovat laajalle hajautuneita. Tällöin voi syntyä tilanne, että alle puolet kaikista äänioikeuksista riittää tuottamaan sille enemmistön yhtiökokouksessa ja näin ollen synnyttämään määräysvallan.

The IASB published a new Consolidation package of Standards in May 2011. The new standards were effective in the listed companies in the EU-countries from the beginning of 2014, and they brought changes to the consolidated financial statements, inter alia a new control model of a group, change to the consolidation of Joint Arrangements, and changes with disclosure requirements. The amended standards are: IFRS 10 Consolidated Financial Statements, IFRS 11 Joint Arrangements, IFRS 12 Disclosure of Interests in Other Entities, IAS 27 Separate Financial Statements and IAS 28 Investments in Associates and Joint Ventures.

The objective of this thesis was to clarify how the IFRS 10 -standard has essentially influenced the consolidated financial statements in the listed companies in Finland. The aim was for example to clarify, how the control model of a group has been changed, which entities are considered to be controlled, and therefore consolidated in a group.

First, the thesis presents the organisations that make the International Financial Reporting Standards and the reasons why the IFRS-standards have been implemented in Finland. After that the thesis studies the IFRS 10 -standard and the changes with to the consolidation of consolidated financial statements. The scope of the study covers IFRS-compliant consolidated financial statements and other standards related to it.

IFRS 10 requires an entity manifesting the parent that controls one or more other entities subsidiaries to present consolidated financial statements. The basis for the preparation is control. The principle of control must apply to identify whether an investor controls an investee. The new control definition of IFRS 10 reflects the fact that an investor can achieve power over an investee in many ways, not just through voting rights or with contracts.

To exemplify, the scenario presumes that an investor has a de facto -control in a situation where an investor holds significantly more voting rights than any other vote holder and the other shareholdings are widely dispersed. Then, the investor can have power over an investee at a shareholders’ meetings even if an investor holds less than 50 per cent of voting rights of that particular investee.