Taloussuunnittelun lisääminen eteläpohjalaisille maitotiloille
Peltoniemi, Jussi (2010)
Peltoniemi, Jussi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004307347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004307347
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella viiden eteläpohjalaisen aidontuotantotilan
maksuvalmiuslaskelmien toteutumista vuosilta 2006–2008. Tiloille oli tehty navetan investointihakemus vuonna 2003. Toteutumisen tarkastelulla pyrittiin selvittämään, oliko meno- ja tulorakenteissa tapahtunut yllättäviä muutoksia vertailemalla
suunnitelmia vastaavien vuosien toteutuneeseen verotukseen.
Tilat eivät kuitenkaan luovuttaneet verotustietojaan tai taloussuunnitelmiaan tutkimuskäyttöön.
Jouduttiin keskittymään tutkimuksen tilaajan kannalta oleelliseen kysymykseen: Miten taloussuunnitelmien laadintaa ja käyttöä pystyttäisiin kehittämään
niin, että viljelijät ottaisivat selvää tilan taloudesta, muutenkin kuin investointihakemuksen
velvoittamina.
Viljelijähaastattelujen yhteenvetona voidaan todeta, että maksuvalmiuden riittäessä
ei koeta tarpeelliseksi tehdä tarkempia laskelmia. Eletään sen mukaan, mihin kassassa on varoja. Menoihin, joita ei ole osattu ennakoida, otetaan lainaa. Arkirutiinien viedessä aikaa ei jakseta paneutua tehtyihin laskelmiin. Osaltaan myös laskelmien vaikeaselkoisuus voi lisätä laskelman siirtämistä arkistoon.
Neuvojahaastatteluissa pohdittiin myös vastaavia asioita. Laskelmien vaikeaselkoisuus johtuu usein siitä, etteivät taloustermit ole riittävän hyvin hallinnassa.
Ratkaisuksi voisi kokeilla markkinoinnin tehostamista. Tuodaan ProAgrian taloussuunnittelua
enemmän esille, pidetään tietoiskuja taloustermeistä ja lisätään viljelijöiden
koulutusta. Samalla herätetään mielenkiinto ja kysyntä.
maksuvalmiuslaskelmien toteutumista vuosilta 2006–2008. Tiloille oli tehty navetan investointihakemus vuonna 2003. Toteutumisen tarkastelulla pyrittiin selvittämään, oliko meno- ja tulorakenteissa tapahtunut yllättäviä muutoksia vertailemalla
suunnitelmia vastaavien vuosien toteutuneeseen verotukseen.
Tilat eivät kuitenkaan luovuttaneet verotustietojaan tai taloussuunnitelmiaan tutkimuskäyttöön.
Jouduttiin keskittymään tutkimuksen tilaajan kannalta oleelliseen kysymykseen: Miten taloussuunnitelmien laadintaa ja käyttöä pystyttäisiin kehittämään
niin, että viljelijät ottaisivat selvää tilan taloudesta, muutenkin kuin investointihakemuksen
velvoittamina.
Viljelijähaastattelujen yhteenvetona voidaan todeta, että maksuvalmiuden riittäessä
ei koeta tarpeelliseksi tehdä tarkempia laskelmia. Eletään sen mukaan, mihin kassassa on varoja. Menoihin, joita ei ole osattu ennakoida, otetaan lainaa. Arkirutiinien viedessä aikaa ei jakseta paneutua tehtyihin laskelmiin. Osaltaan myös laskelmien vaikeaselkoisuus voi lisätä laskelman siirtämistä arkistoon.
Neuvojahaastatteluissa pohdittiin myös vastaavia asioita. Laskelmien vaikeaselkoisuus johtuu usein siitä, etteivät taloustermit ole riittävän hyvin hallinnassa.
Ratkaisuksi voisi kokeilla markkinoinnin tehostamista. Tuodaan ProAgrian taloussuunnittelua
enemmän esille, pidetään tietoiskuja taloustermeistä ja lisätään viljelijöiden
koulutusta. Samalla herätetään mielenkiinto ja kysyntä.
