Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ravintola-alalla työskentelevien näkökulmasta
Lindholm, Tiiamari (2017)
Lindholm, Tiiamari
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060913150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060913150
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ravintola-alalla työskentelevien kokemuksia ja näkemyksiä työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tilasta ravintola-alalla. Tavoitteena oli myös ottaa selvää kuinka eri osapuolet, esimiehet ja työntekijät, voivat osaltaan vaikuttaa työhyvinvointiin työpaikallaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Kanresta Oy, Kuopion Musiikkikeskuksen ravintolat. Keskeisimpinä tutkimuskysymyksinä oli selvittää alan työntekijöiden kokonaisjaksamisen tilaa, työhyvinvointiin positiivisesti tai negatiivisesti vaikuttavia asioita, alan työhyvinvoinnin johtamisen toteutumista ja sitä, kuinka alalla työskentelevät itse edistävät työssä jaksamistaan.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään ensin työhyvinvointia yleisesti, kertoen siihen liittyvistä käsitteistä ja teorioista sekä työhyvinvoinnin malleista. Sen jälkeen paneudutaan työhyvinvoinnin osa-alueisiin eli työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin – niistä erityisesti työhyvinvoinnin johtamiseen ja työssä jaksamiseen yksilön näkökulmasta. Opinnäytetyön tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tiedonkeruuseen käytettiin verkkokyselyä, joka toteutettiin Webrobol-ohjelmalla. Kysely lähetettiin työn toimeksiantajan henkilökunnalle sähköpostitse. Vastauksia kyselyyn saatiin kuusi kappaletta.
Tutkimustulokset nostivat esille työn viitekehyksessäkin mainittuja työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen keskeisiä asioita ravintola-alalta. Vaikka vastaajat kokivat kokonaisjaksamistasonsa hyväksi, voidaan todeta myös, että he kokivat ravintola-alan työn kuitenkin vaikuttavan siihen suhteellisen merkittävästi. Keskeisimmäksi esille nousseeksi asiaksi voitiin nostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitys, sekä johtamisessa että työyhteisössä. Sen toteutuminen koettiin jokseenkin puuttellisena, mutta toisaalta onnistuneen vuorovaikutuksen koettiin voimaannuttavan ja motivoivan työssä. Myös työhyvinvoinnin johtamiseen kaivattiin enemmän panostusta. Yksilön työssä jaksamisessa korostui erityisesti riittävä omasta terveydestä ja toimintakyvystä huolehtiminen.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ravintola-alalla on työhyvinvoinnin kannalta haasteita, joita aiheuttavat eritoten kiire ja työn epäsäännöllisyys. Tulosten avulla työhyvinvoinnin asioita voidaan lähteä tutkimaan tarkemmin työpaikkakohtaisesti. Tutkimus antoi suuntaa siitä, mitkä ravintola-alan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvät asiat ovat työntekijöitä voimaannuttavia ja mitä taas puolestaan voitaisiin kehittää. Kyseisiä asioita voidaan jo lähteä työstämään työpaikoilla erilaisin jatkotoimenpitein.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään ensin työhyvinvointia yleisesti, kertoen siihen liittyvistä käsitteistä ja teorioista sekä työhyvinvoinnin malleista. Sen jälkeen paneudutaan työhyvinvoinnin osa-alueisiin eli työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin – niistä erityisesti työhyvinvoinnin johtamiseen ja työssä jaksamiseen yksilön näkökulmasta. Opinnäytetyön tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tiedonkeruuseen käytettiin verkkokyselyä, joka toteutettiin Webrobol-ohjelmalla. Kysely lähetettiin työn toimeksiantajan henkilökunnalle sähköpostitse. Vastauksia kyselyyn saatiin kuusi kappaletta.
Tutkimustulokset nostivat esille työn viitekehyksessäkin mainittuja työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen keskeisiä asioita ravintola-alalta. Vaikka vastaajat kokivat kokonaisjaksamistasonsa hyväksi, voidaan todeta myös, että he kokivat ravintola-alan työn kuitenkin vaikuttavan siihen suhteellisen merkittävästi. Keskeisimmäksi esille nousseeksi asiaksi voitiin nostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitys, sekä johtamisessa että työyhteisössä. Sen toteutuminen koettiin jokseenkin puuttellisena, mutta toisaalta onnistuneen vuorovaikutuksen koettiin voimaannuttavan ja motivoivan työssä. Myös työhyvinvoinnin johtamiseen kaivattiin enemmän panostusta. Yksilön työssä jaksamisessa korostui erityisesti riittävä omasta terveydestä ja toimintakyvystä huolehtiminen.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ravintola-alalla on työhyvinvoinnin kannalta haasteita, joita aiheuttavat eritoten kiire ja työn epäsäännöllisyys. Tulosten avulla työhyvinvoinnin asioita voidaan lähteä tutkimaan tarkemmin työpaikkakohtaisesti. Tutkimus antoi suuntaa siitä, mitkä ravintola-alan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvät asiat ovat työntekijöitä voimaannuttavia ja mitä taas puolestaan voitaisiin kehittää. Kyseisiä asioita voidaan jo lähteä työstämään työpaikoilla erilaisin jatkotoimenpitein.