Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ravintola-alalla työskentelevien näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ravintola-alalla työskentelevien kokemuksia ja näkemyksiä työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tilasta ravintola-alalla. Tavoitteena oli myös ottaa selvää kuinka eri osapuolet, esimiehet ja työntekijät, voivat osaltaan vaikuttaa työhyvinvointiin työpaikallaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Kanresta Oy, Kuopion Musiikkikeskuksen ravintolat. Keskeisimpinä tutkimuskysymyksinä oli selvittää alan työntekijöiden kokonaisjaksamisen tilaa, työhyvinvointiin positiivisesti tai negatiivisesti vaikuttavia asioita, alan työhyvinvoinnin johtamisen toteutumista ja sitä, kuinka alalla työskentelevät itse edistävät työssä jaksamistaan.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään ensin työhyvinvointia yleisesti, kertoen siihen liittyvistä käsitteistä ja teorioista sekä työhyvinvoinnin malleista. Sen jälkeen paneudutaan työhyvinvoinnin osa-alueisiin eli työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin – niistä erityisesti työhyvinvoinnin johtamiseen ja työssä jaksamiseen yksilön näkökulmasta. Opinnäytetyön tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tiedonkeruuseen käytettiin verkkokyselyä, joka toteutettiin Webrobol-ohjelmalla. Kysely lähetettiin työn toimeksiantajan henkilökunnalle sähköpostitse. Vastauksia kyselyyn saatiin kuusi kappaletta.

Tutkimustulokset nostivat esille työn viitekehyksessäkin mainittuja työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen keskeisiä asioita ravintola-alalta. Vaikka vastaajat kokivat kokonaisjaksamistasonsa hyväksi, voidaan todeta myös, että he kokivat ravintola-alan työn kuitenkin vaikuttavan siihen suhteellisen merkittävästi. Keskeisimmäksi esille nousseeksi asiaksi voitiin nostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitys, sekä johtamisessa että työyhteisössä. Sen toteutuminen koettiin jokseenkin puuttellisena, mutta toisaalta onnistuneen vuorovaikutuksen koettiin voimaannuttavan ja motivoivan työssä. Myös työhyvinvoinnin johtamiseen kaivattiin enemmän panostusta. Yksilön työssä jaksamisessa korostui erityisesti riittävä omasta terveydestä ja toimintakyvystä huolehtiminen.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ravintola-alalla on työhyvinvoinnin kannalta haasteita, joita aiheuttavat eritoten kiire ja työn epäsäännöllisyys. Tulosten avulla työhyvinvoinnin asioita voidaan lähteä tutkimaan tarkemmin työpaikkakohtaisesti. Tutkimus antoi suuntaa siitä, mitkä ravintola-alan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvät asiat ovat työntekijöitä voimaannuttavia ja mitä taas puolestaan voitaisiin kehittää. Kyseisiä asioita voidaan jo lähteä työstämään työpaikoilla erilaisin jatkotoimenpitein.

The objective of this thesis was to research the experiences and visions about well-being at work in the restaurant business, from the perspective of the people who work in the industry. The goal was to find out how both managers and employees can affect or work on their well-being at work. The client organisation in the thesis was Kanresta Oy, Kuopio Music Centre restaurants. The main goals were to find out how the employees in the restaurant industry cope in general, what affects well-being at work either positively or negatively, how management is fulfilled in the industry and how the employees advance their own coping with workload.

In the theoretical framework of this thesis I first discuss well-being at work in general, including its concepts, theories and models. After that, I concentrate on the different areas of well-being at work, i.e., the factors affecting well-being at work – specifically how it is managed and how it appears from an individual’s point of view. The re-search method used was qualitative research. The study was executed as a questionnaire, which was sent to the personnel of the client organisation by email. I received six answers in total.

The study results included the essential issues of well-being and coping at work, which appeared already in the framework of the thesis. Even though the respondents perceived their general coping as good, it can also be deter-mined that their work in the restaurant industry had a significant effect on it. The most important aspect that appeared was the significance of open communication, both in terms of management communication and employee community communication. In parts it was perceived insufficient, but on the other hand successful communication was perceived empowering and motivating. In addition, the respondents felt a need for additional employer assistance for well-being at work. In terms of individual coping at work, specifically personal health and performance were emphasized.

Based on this study, it can be determined that the challenges of well-being in the restaurant industry are caused by the fast pace and the irregularity of the work. Other issues of well-being at work can be studied further with the help of the results of this study. This research provides some framework for issues of well-being at work that are either empowering or need further improvement.