Tampereen nuorisopalveluiden organisaatiouudistus : henkilöstön kokemana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa yhden työyhteisön kokemuksista organisaatiouudistuksen aikana ja tuoda henkilöstön ääni kuulluksi. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka Monitoimitalo 13:ssa työskentelevät Tampereen nuorisopalveluiden työntekijät kokivat osallisuutensa ja muutosjohtamisen organisaatiouudistuksessa. Kyselylomake muotoiltiin siten, että sitä voisi käyttää myös prosessin myöhemmissä vaiheissa. Nuorisopalveluiden organisaatiouudistuksella pyritään lisäämään asiakastyön osuutta, tehostamaan toimintaa ja purkamaan sektoroitunutta toimintakulttuuria. Teoreettinen viitekehys muodostui organisaatioon, organisaatiouudistuksiin ja työhyvinvointiin liittyvistä tutkimuksista. Opinnäytetyössä nostettiin esiin myös osallisuuden merkitys muutokseen sitouttamisessa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja yksilöhaastatteluilla kyselylomakkeen teemoja mukaillen. Tutkimusote on laadullinen ja analyysimenetelmäksi valikoitui teemoittelu. Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa eritellään työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä muutoksen aikana sekä esitetään kehitysideoita muutosprosessien hallintaan. Tutkimus osoitti, että työhyvinvoinnissa on tapahtunut muutoksia. Tulokset olivat samansuuntaisia, kuin aikaisemmatkin tutkimukset. Viestinnästä annettiin ristiriitaista palautetta: se on yleisesti parantunut, mutta muutosviestinnässä nähtiin puutteita. Työhyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat työnohjaus ja tulevaisuudessa lähiesimiehen saaminen. Kehitysideoita voi hyödyntää tulevien muutosten suunnittelussa ja tutkimusprosessissa syntynyttä kyselylomaketta voi soveltaa erilaisissa työhyvinvointi- ja muu- tosviestintätilanteissa.

The goal of this thesis was to produce information about the experiences of a specific work community during organizational reform, and to bring forth the voices of the employees. The study examined how the employees of Tampere youth services working at Monitoimitalo 13, experienced their involvement and the management of change within the organizational reform. The questionnaire was formed so that it could also be used in the later stages of the process. The organizational reform of the youth services aims at increasing the percentage of client work, to make activities more efficient, and to deconstruct the sectored working culture. The theoretical framework was formed based on studies relating to organization, organizational reforms and work welfare. The thesis also brought forth the significance of involvement in engaging employees to reforms. The material for the study was gathered with an electronic questionnaire and with private interviews that retold the themes of the questionnaire. The thesis was implemented as a qualitative study, and the method of analysis was thematic. The empirical part of the thesis analyzes elements that impact work welfare during the reform, and presents ideas for developing the management of reformative processes. The study showed that there had been changes in work welfare. The results were similar to those of earlier studies. The communication received contrasting feedback: generally it has improved, but the change management communication was seen as defective. The factors advancing work welfare were professional guidance and receiving an immediate manager in the future. The development ideas can be utilized when planning for changes in the future, and the questionnaire created in the study process can be applied in different situations relating to work welfare and change communication.