Kauran siemenviljelyn tehostamiseen vaikuttavia keinoja
Korpinen, Kaarlo (2017)
Korpinen, Kaarlo
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061913801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061913801
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena on tutkia, miten kauran siemenviljelyä voitaisiin tulevaisuudessa tehostaa Suomessa. Tutkimukseen otettiin mukaan K-maatalouden siemenkeskuksen sopimusviljelijöitä, jotka viljelivät Bettina ja Ringsaker-lajikkeita vuosina 2011–2013.
Tein sopimusviljelijöille kyselytutkimuksen, jotta saisin tietää, mitä tehostamiskeinoja kauran siemenviljelyssä oli käytetty ja kuinka hyvin ne olivat tehonneet. Kyselyn tulosten perusteella parhaimmat keinot tehostaa kauran siemenviljelyä olivat maanmuokkaus, esikasvin käyttö, typpilannoitus, kylvötiheys ja kasvitautiaineiden käyttö. Kun kauran esikasvina käytetään muuta kuin kauraa tai jos typpilannoituksen määrää nostetaan alle 100:sta yli 100 kiloon hehtaaria kohti, sadon määrä nousee keskimäärin noin 15 % verrattuna siihen, että esikasvina olisi kauraa tai typpilannoitusta käytettäisiin alle 100 kg/ha. Yhtä suuri nousu sadon määrässä saadaan, kun kylvötiheys on 500 kpl/m2 450 kpl/m2:n sijaan ja kun kasvitautiaineita käytetään, verrattuna siihen, jos niitä ei käytettäisi.
Tutkimuksessa mukana olevien viljelyvuosien, kauralajikkeiden ja sopimusviljelijöiden pieni lukumäärä saattaa vääristää tuloksia, mutta ne ovat kuitenkin suuntaa antavia.
Tein sopimusviljelijöille kyselytutkimuksen, jotta saisin tietää, mitä tehostamiskeinoja kauran siemenviljelyssä oli käytetty ja kuinka hyvin ne olivat tehonneet. Kyselyn tulosten perusteella parhaimmat keinot tehostaa kauran siemenviljelyä olivat maanmuokkaus, esikasvin käyttö, typpilannoitus, kylvötiheys ja kasvitautiaineiden käyttö. Kun kauran esikasvina käytetään muuta kuin kauraa tai jos typpilannoituksen määrää nostetaan alle 100:sta yli 100 kiloon hehtaaria kohti, sadon määrä nousee keskimäärin noin 15 % verrattuna siihen, että esikasvina olisi kauraa tai typpilannoitusta käytettäisiin alle 100 kg/ha. Yhtä suuri nousu sadon määrässä saadaan, kun kylvötiheys on 500 kpl/m2 450 kpl/m2:n sijaan ja kun kasvitautiaineita käytetään, verrattuna siihen, jos niitä ei käytettäisi.
Tutkimuksessa mukana olevien viljelyvuosien, kauralajikkeiden ja sopimusviljelijöiden pieni lukumäärä saattaa vääristää tuloksia, mutta ne ovat kuitenkin suuntaa antavia.