Viiniköynnöksen viljely Pohjois-Euroopassa : Tulevaisuuden viljelykasvi?
Retva, Essi (2017)
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017081414345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017081414345
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Lopputyöni tavoitteena oli perehtyä viiniköynnöksen menestymiseen Pohjois-Euroopassa, etenkin Suomessa. Työni tavoitteena oli myös tuoda tietoa ystävälleni, joka on kiinnostunut viiniköynnöksen kasvatuksesta ja sen menestymisestä pohjoisissa olosuhteissa. Hänellä on noin 0,5 ha kokoinen viljelemätön peltolohko, joka on ollut hevosten laidun alueena. Kyseisellä peltolohkolla olisi tarkoitus kokeilla viiniköynnöksen kasvatusta, jos maalaji sekä muut kasvatukseen vaikuttavat tekijät sallivat kasvatuksen. Peltolohko sijaitsee Sauvossa, Varsinais-Suomessa.
Työni päälähteenä on toiminut Juha Karvosen kirja ”Viiniköynnöksen kasvatus Suomessa”. Haastattelin myös Ari Markkulaa sekä Kaarlo Nelimarkkaa, joilla molemmilla on viiniköynnösten viljelystä monen vuoden kokemus.
Työni keskeisenä sisältönä oli ilmaston lämpeneminen ja jalostus, jotka vaikuttavat ratkaisevasti viiniköynnöksen menestymiseen viileämmillä leveysasteilla. Ilmaston lämpenemisen myötä viininviljely alueet siirtyvät yhä pohjoisemmaksi ja viileimmille alueille. Viiniköynnöksiä jalostetaan koko ajan enemmän esimerkiksi kestämään kylmää paremmin. Näistä edellä mainituista syistä, viiniköynnöksen viljely onnistuu Keski-Suomessa saakka. Pohjoisemmissa viininviljelymaissa ei vielä ole toistaiseksi viiniköynnöksen perustuhoeläimiä ja tauteja.
Perehdyin myös viiniköynnöksen rakenteeseen sekä viiniköynnöksen kasvupaikkavaatimuksiin. Viiniköynnökset juuret ja ranka kestävät pakkasta, jos lajike on valittu huolellisesti tietylle kasvupaikalle. Kasvupaikan valinta pohjoisilla leveysasteilla on erityisen tärkeää. Kasvupaikan ilmaston ja maaperän pitää olla viiniköynnökselle suotuisia, sillä silloin sen talvenkestävyys paranee.
Lopputyöni tavoitteena oli perehtyä viiniköynnöksen menestymiseen Pohjois-Euroopassa, etenkin Suomessa. Työni tavoitteena oli myös tuoda tietoa ystävälleni, joka on kiinnostunut viiniköynnöksen kasvatuksesta ja sen menestymisestä pohjoisissa olosuhteissa. Hänellä on noin 0,5 ha kokoinen viljelemätön peltolohko, joka on ollut hevosten laidun alueena. Kyseisellä peltolohkolla olisi tarkoitus kokeilla viiniköynnöksen kasvatusta, jos maalaji sekä muut kasvatukseen vaikuttavat tekijät sallivat kasvatuksen. Peltolohko sijaitsee Sauvossa, Varsinais-Suomessa.
Työni päälähteenä on toiminut Juha Karvosen kirja ”Viiniköynnöksen kasvatus Suomessa”. Haastattelin myös Ari Markkulaa sekä Kaarlo Nelimarkkaa, joilla molemmilla on viiniköynnösten viljelystä monen vuoden kokemus.
Työni keskeisenä sisältönä oli ilmaston lämpeneminen ja jalostus, jotka vaikuttavat ratkaisevasti viiniköynnöksen menestymiseen viileämmillä leveysasteilla. Ilmaston lämpenemisen myötä viininviljely alueet siirtyvät yhä pohjoisemmaksi ja viileimmille alueille. Viiniköynnöksiä jalostetaan koko ajan enemmän esimerkiksi kestämään kylmää paremmin. Näistä edellä mainituista syistä, viiniköynnöksen viljely onnistuu Keski-Suomessa saakka. Pohjoisemmissa viininviljelymaissa ei vielä ole toistaiseksi viiniköynnöksen perustuhoeläimiä ja tauteja.
Perehdyin myös viiniköynnöksen rakenteeseen sekä viiniköynnöksen kasvupaikkavaatimuksiin. Viiniköynnökset juuret ja ranka kestävät pakkasta, jos lajike on valittu huolellisesti tietylle kasvupaikalle. Kasvupaikan valinta pohjoisilla leveysasteilla on erityisen tärkeää. Kasvupaikan ilmaston ja maaperän pitää olla viiniköynnökselle suotuisia, sillä silloin sen talvenkestävyys paranee.